Vaasan kasarmialue tyhjeni sotilaista 20 vuotta sitten, kun rannikkopatteristo lakkautettiin. Monissa kaupungeissa on tuskailtu, mitä tehdä tyhjilleen jääneille kasarmialueille, mutta Vaasassa ei ole tarvinnut etsiä alueelle tulijoita.
Vanha Vaasan kasarmialue on arkkitehtonisesti upea ja yhtenäinen puukasarmialue aivan keskustan kupeessa.
Kymmenet rakennukset ruumishuoneesta sairaalaan ja komentajien asuntoihin sekä paviljonkeihin ovat säilyneet yli 130 vuotta, osa on rakennettu jo 1860-luvun lopulla.
"Ei voi puhua hylätystä kasarmialueesta"
Kasarmialue ei palvele enää sotilaita, kun Vaasan rannikkopatteristo lakkautettiin 20 vuotta sitten. Alue ei ole kuitenkaan jäänyt museoksi tai tyhjilleen, kuten osa Suomen hylätyistä kasarmeista.
– Me puhumme kulttuurikasarmista, joka pitää sisällään monenlaisia toimintoja. On taidetta, tanssikoulua, tulkkipalveluita. Ei voi todellakaan puhua hylätystä kasarmialueesta, sanoo Pohjanmaan museon tutkija Kaj Höglund.
Vaasassa on ollut sotilastoimintaa jo yli 800 vuotta. Korsholman linnoitus suojeli kaupunkia jo 1300-luvulla, sittemmin alueella ovat operoineet niin Ruotsin asevoimat kuin Venäjän kasakkajoukotkin.
Kasarmi syntyi yli 130 vuotta sitten
Varsinainen Vaasan kasarmi sai alkunsa 1870-luvulla, kun Suomi oli Venäjän suuriruhtinaskunta ja eli melko itsenäistä elämää Aleksanteri ll:n alaisuudessa.
Kun Venäjä siirtyi yleiseen asevelvollisuuteen vuonna 1874, Suomessakin kahdeksaan läänin pääkaupunkiin perustettiin omat 400 sotilaan kasarmit.
Vaasassa aloitettiin tarkka-ampujakoulutus vuonna 1881. Kaikki pataljoonat toimivat osana Venäjän armeijaa ja Venäjän keisarin alaisuudessa.
– Vaasan kasarmialue on puukasarmi, joka on saanut vaikutteita venäläistä rakennustyylistä, mutta myös ruotsalaisia vaikutteita näkyy paviljonkeina, esittelee Höglund upeaa kokonaisuutta.
Komentajat aktiivisia kaupungin seuraelämässä
August Boman piirsi puukasarmialueesta kokonaisuuden, jossa osat ovat pieniä ja helposti hahmotettavia. On iso sairaala, pieni ruumishuone, vartio- ja arestirakennus, leipomot ja esikunnan ja komentajien talot sievästi järjestyksessä kuin pienessä kaupungissa.
Keskeisellä paikalla on kaikkein vanhin tiilikasarmi, joka on rakennettu ortodoksisen kirkon viereen puukasarmialueen kupeeseen – komentajan taloa vastapäätä.
– Varuskunnan komentajat olivat tavattoman suosittuja henkilöitä. He osallistuivat aktiivisesti seuraelämään ja kaupungin kehittämiseen ja olivat mukana kaupungin päätöksenteossa, kertoo Höglund.
Komentajat järjestivät puutarhoissaan illallisia, miekkailukilpailuja ja konsertteja, joihin kaupungin seurapiirit mielellään osallistuivat.
– Erityisesti ovat jääneet elämään komentajat Rydzevski ja Procope, jotka olivat hyvin aktiivisia. Rydzewskille on sittemmin tehty hyvin koristeellinen hautamuistomerkki, johon varuskunta on uhrannut tavanomaista enemmän, kertoo Kaj Höglund.
Toivo Kuulan synnyinkoti?
Yhden talon seinässä on muistolaatta, jossa lukee: ”Säveltäjä Toivo Kuula syntyi tässä talossa 7.7.1883. Pohjanmiehet kiinnittivät kilven 18.5.1959.”
Tutkijaa hiukan hymyilyttää.
– Nythän on niin, että Alavudella katsotaan Toivo Kuulan syntyneen siellä. Mekin alamme uskoa siihen, koska Toivo Kuulan äidin vanhemmat asuivat Alavudella ja Kuula on ilmeisesti syntynyt perheen siellä kyläillessä.
Kuula kuitenkin asui lapsuutensa Vaasan kasarmialueella kyseisessä talossa, sillä hänen isänsä oli kolmannen tarkka-ampujapataljoonan palveluksessa kasarmilla, vahvistaa tutkija.
Keskeltä kasarmialuetta kuuluu lasten iloisia kiljahduksia. Pikku-Kasarmin päiväkodin piha on täynnä leikkiviä lapsia. Keskeltä kulkee kuja, jonka päissä on mustat rautaportit, sen molemmin puolin valtavat kasarmirakennukset toimivat päiväkoteina.
– Kun kasarmialue jäi tyhjilleen, kaupungissa haluttiin, että siitä tulee elävä paikka, jossa on erilaisia toimintoja. Onhan alue aivan keskeisellä paikalla keskustassa, sanoo tutkija Höglund.
Vaasan armeija nousi keskeiseen asemaan
Suomen autonomian aika oli ruusuista myös Vaasan puukasarmeilla. Suomalaisten ja venäläisten rinnakkainelo oli luontevaa ja vahvaa.
Toiset ajat koittivat, kun tsaari Nikolai ll alkoi karsia 1900-luvun alkajaisiksi Suomen itsehallintoa ja ulotti tiukat venäläistämistoimet Vaasaan saakka.
Tämä ei kuitenkaan tarkoittanut kuoliniskua Vaasan kasarmialueelle, päinvastoin: Venäjä lisäsi sotilaallista toimintaansa Pohjanmaalla ja Vaasa joutui majoittamaan lisää venäläisjoukkoja.
Asiat etenivät lopulta yllättävään suuntaan: Venäjän vallankumous sai myös suomalaiset liikkeelle. Itsenäisyysjulistusta seurasi tosin sisällissota, jonka aikana Vaasa sai taas ison roolin perustettuaan maahan ensimmäisen suojeluskunnan.
Marsalkka Mannerheim kokosi Vaasan suojeluskunnan pohjalta ensimmäiset hallituksen joukot eli valkoisen armeijan. Kun senaattikin siirtyi Vaasaan punaisten vallattua Helsingin, Vaasa toimi muutaman kuukauden Suomen pääkaupunkina.
– Itsenäisyyden aikana Vaasaan on ollut sijoitettuna jääkäripataljoona, kenttätykistörykmentti ja viimeisenä Vaasan rannikkopatteristo.
Kummitusten kokoontumiset
Siellä missä on vuosisatainen sotilashistoria ja alkuperäisessä kunnossa olevat kasarmirakennukset, on myös kummitusjuttuja.
Onko niitä tämän pienen ruumishuoneen ympärillä? Talo näyttää leikkimökiltä suurten rakennusten kupeessa, mutta se on ollut merkittävä osa arkielämää.
– On kummitusjuttuja, toki! Erityisesti tuolla etäämpänä sijaitsevan Nälkälinnan ympärillä.
Tutkija ei osaa sanoa, miksi taloa kutsutaan Nälkälinnaksi. Korkealla kivijalalla varustettu talo on kuitenkin perimätiedon mukaan kummitusten kokoontumispaikka.
– Näin kerrotaan. En tiedä miksi kummitukset ovat siellä kokoontuneet, mutta sellaista kerrotaan.
Osa rakennuksista asuinkäytössä
Monissa kaupungeissa on tuskailtu, mitä tehdä tyhjilleen jääneille kasarmialueille. Vaasassa ei ole tarvinnut etsiä alueelle tulijoita.
Osa rakennuksista on yksityisessä asuinkäytössä, vanha tykkihalli näkyy toimivan asukkaiden autotalleina, sotilaskoti on paikoillaan ja yhdistyksen käytössä, on entisöintipajaa ja nukketeatteria, kotisairaanhoidon kylttikin viittoo peremmälle.
– Ei kasarmialueesta ole syntynyt ongelmaa, kun se sijaitsee näin keskeisellä paikalla kaupungissa, on hyvin säilynyt, kaunis ja ehyt kokonaisuus. Se on myös museoviraston suojelema, joten tällaisena se tulee varmasti myös säilymään, arvioi tutkija.