Yhdysvallat 2009. Ohjaus: Chris Weitz. Käsikirjoitus: Melissa Rosenberg – Stephenie Meyerin menestysromaanisarjasta. Tuottaja: Wyck Godfrey, Bill Bannerman, Mark Morgan. Kuvaus: Javier Aguirresarobe. Leikkaus: Peter Lambert. Musiikki: Alexandre Desplat. Pääosissa: Kristen Stewart, Robert Pattinson, Taylor Lautner, Billy Burke, Gil Birmingham, Peter Facinelli, Elizabeth Reaser, Ashley Greene, Jackson Rathbone, Michael Sheen, Dakota Fanning, Rachelle Lafevre. Kesto: 133 min.
Uusi kuu, uudet kujeet? No ei, vaan tismalleen samat kuin mihin vuosi sitten totuttiin Catherine Hardwicken Twilight – houkutus -menestyksen (2008) myötä. Chris Weitzin ohjaama jatko-osa Twilight – uusikuu (2009) jatkaa Stephenie Meyerin verevää vampyyrisaagaa uskollisesti siitä, mihin edellinen elokuva päättyi.
Uuden kuun tarina alkaa Romeon ja Julian merkeissä asettaen siten puitteet tulevalle – jos ei muuten, niin ainakin temaattis-emotionaalisella tasolla. Saagan sankaritar, 18-vuotissyntymäpäiväänsä viettävä Bella Swan (Kristen Stewart) on korviaan myöten rakastunut vampyyrihurmuri Edward Culleniin (Robert Pattinson). Juuri tämän enempää ei tarinasta voi spoilaamatta kertoa.
Tyypeistä ja tunnelmista voi toki todeta sen verran, että juonen käänteistä löytyy paitsi lapsuudesta tuttu kilpakosija, bodarivartaloinen mekaanikko Jacob (Taylor Lautner), myös lauma hurjia susia, uhkarohkeita uimahyppyjä, punasilmäisiä kostajia, teiniangstia ja pakahduttavaa paatosta. Ja tietysti lähes tyrehtynyttä verenjanoa…
Jotta 350 miljoonaa netonneen edeltäjän jatko-osasta jaksaisi innostua, on katsojan oltava joko ykkösosan tai Meyerin romaanien vannoutunut fani. Mieluiten molempia. Jos taas molemmat edellä mainitut vaatimukset jäävät täyttymättä, on tilanne huolestuttavampi.
Yli kaksituntinen vampyyrieepos laahaa eteenpäin siirappisen innottomana yrittäen epätoivoisesti puolustella olemassaoloaan erikoistehosteella jos toisellakin.
Tuntuu kieltämättä myös kyyniseltä arvostella teinitytöille suunnattua fantasiaromantiikkaa näin kovin sanankääntein. Vanhemman katsojan näkökulma on aivan toinen. Se kun on pelkkää palavassa tunteessa vellomista tarkoitushakuisempi ja kriittisempi katsantokanta. On tärkeä muistaa, ettei Twilight-saagaa olekaan tarkoitettu varttuneemmalle yleisölle.