Kyllä se vaan on niin, etteivät ne superautot ja kaupunkimaasturit aina jaksa kiinnostaa. Ihminen tarvitsee joskus paluun juurillensa, jotta se ymmärtäisi paremmin tätä päivää.
Minä ja Markku Alén olimme historiallisen aikamatkan tarpeessa. Kun näimme 50 vuotta vanhan Kontio-Sisu-kuorma-auton Parolannummen varuskunnan harjoituskentällä, innostuimme tuottajankin mielestä pitkästä aikaa.
– Me pojat ihastelimme tällaisia kuormureita aikoinaan Karkkilan kulmilla. Nää on äijä-laitteita, Markku nostalgisoi.
– Minäkin ihastelin näitä läpi 1970-luvun aina 1980-luvulle asti, totesin Kontion 64 vuoden historiaan ja samanikäiseen Aléniin viitaten.
Sora-autojen kuningas kiersi aktiivisesti maanteitä monet vuosikymmenet. Nyt Kontio-Sisu on ansaitulla eläkkeellä. Oittilaisen kuorma-autoharrastajan Hannu Sirolan entisöimä työkone vierailee nyt eri tapahtumissa, messuilla ja kuvauksissa. Vähän kuin Alén. Markkukin käy legenda-ralleissa, auto-ohjelmissa ja muistelee torikahviloissa ihmisten kanssa vanhoja Lancia-aikoja.
– Tämä menee Tervis jo v...tuilun puolelle, Markku otti kantaa.
– Mutta sekä sinä että Kontio olette iso osa suomalaista autoilukulttuuria, vastasin viipymättä.
– Kelpaa. Jatketaan kuvauksia, lisäsi Alén.
Kontio-Sisu oli todellakin työkone, sanan varsinaisessa merkityksessä. "Käsipelihommia", niin kuin Alén kommentoi. Ei ollut ohjaustehostinta. Jarrua sai todellakin painaa, ei vaan käytetty kengänpohjaa polkimilla. Vaihteen vaihto sujui seuraavasti:
1. Kytkin pohjaan
2. Vaihdekeppi vapaalle
3. Nosta kytkintä
4. Paina kytkintä
5. Vaihda vaihde
Muistisäännön lisäksi vaihdevälit olivat niin pienet, että Markku sai kuulla vieressäni erinäisiä kertoja epäonnistuneen vaihteenvaihdon tuomaa ilkeää rohinaa laatikosta.
Mutta kyllä oli tyylillä tehty. Kuljettajan työhuone eli ohjaamo oli terästä, ja ennen kaikkea valoisa. Tuulilasi oli kulmista pyöristetty, jotta näkyvyys olisi parempi. Kontion omistaja Sirolan Hannu on ollut tarkka siitä, että kuorma-auto mukailee alkuperäistä vuoden 1963 mallia. Silloin autossa oli jo kierroslukumittari. Eikä ollut läpivientiä, joten riippupolkimien alta ei tuivertanut kylmä viima eikä hiekkapöly. Ja edistyksellisyydestä kertoo myös se, että autoon sai lisälaitteena jo silloin tasauspyörästön lukituksen.
