Tuuli-Elina, 36, erosi, vaikka parisuhteessa ei ollut tavallaan mitään vikaa: "Selvästi aiheesta on puhuttu liian vähän"

Seitsemän vuotta kestäneessä parisuhteessa ei varsinaisesti ollut mitään suurta vikaa. Silti Tuuli-Elina halusi lähteä. Eron jälkeisestä vuodesta hän kirjoitti teoksen Sanoinko sen ääneen? (Docendo, 2021), jossa sanoo suoraan asiat, joita jokainen eroava tai eroa miettivä henkilö ajattelee.

Torstaina elokuun 22. päivä Tuuli-Elina Ruuskanen päästi suustaan ne kolme pientä sanaa.

"Mä haluan erota".

– Se tuntui tosi väärältä ja epäreilulta. Pelkäsin toisten reaktiota: sähän olet hullu, mitä menet pistämään perheesi palasiksi, kun teillä on kauniit lapset ja kaunis talo ja idyllinen kiiltokuvaelämä? Sitä kaikkeahan itsekin olin aiemmin halunnut, 36-vuotias Tuuli-Elina pohtii puhelimessa.

Suhteessa ei varsinaisesti ollut mitään suurta vikaa. Silti Tuuli-Elina halusi lähteä.

Vuoden ajan hän kirjasi ylös tuntemuksiaan, ajatuksiaan ja analysoi eroa. Syntyi teos Sanoinko sen ääneen? (Docendo, 2021). Sitä osa lukijoista on kiitellyt jopa terapeuttiseksi.

"Alkoi tulla eräänlaisia välähdyksiä siitä, että ehkä emme olekaan aina yhdessä"

Sarjaseurustelija. Sellainen Tuuli-Elina oli ennen kuin tapasi miehensä. Erot siis olivat hänelle jo tuttuja.

– Minulla kuitenkin oli tunne, että olenko ikinä oikeasti käsitellyt niitä eroja tai miettinyt, mistä ne johtuvat? Tuuli-Elina pohtii.

Suhde ex-miehen kanssa jatkui seitsemän vuoden ajan. Ero ei syntynyt nopeasti: Tuuli-Elina ehti pohtia asiaa vuosia ennen kuin teki päätöksensä.

– Ajan myötä alkoi tulla eräänlaisia välähdyksiä siitä, että ehkä emme olekaan aina yhdessä. Toisaalta lasten saaminen kasvatti minua ihmisenä paljon ja aloin tajuta, millainen ihminen todella olen ja mitä todella tarvitsen. Onko tämä sitä, mitä minä tarvitsen ollakseni onnellinen?

Toteutunut unelma ei enää tuonutkaan onnea

Olo oli hirveä. Tuuli-Elinallahan oli kaikki, mistä hän oli haaveillut: ydinperhe, kaksi lasta, mukava mies. Hän koki, että rikkomalla ydinperheen hän syyllistyisi johonkin peruuttamattoman kauheaan.

– Minulla oli toteen tullut unelma, josta olin haaveillut, mutta sitten se ei enää tuntunutkaan hyvältä. Sehän on tosi pelottavaa. Hirveästi pohdin jopa sitä, tarvitseeko minun varsinaisesti edes olla onnellinen. Riittääkö se, että on edes välillä vähän onnellinen, olisiko sellainen lapsille kuitenkin parempi?

"Yhtäkkiä tajusinkin, ettei se ydinperhe takaa yhtään mitään"

Pitkään mielessä kyti ajatus siitä, että suhteen päättäminen olisi väärin. Silloinhan Tuuli-Elina panisi oman onnensa kahden alle kouluikäisen lapsensa ydinperheen edelle.

Hän itse oli kasvanut eroperheessä, ja vuosien varrella mieli oli hionut ydinperheestä kaiken täyttävän unelman, joka takaisi sekä lasten että Tuuli-Elinan onnellisuuden.

– Halusin tarjota ydinperheen sekä lapsille että itselleni, koska itseltäni jäi kokematta, että ydinperhe olisi ollut ehjä koko lapsuuden. Sitten yhtäkkiä tajusinkin, ettei se ydinperhe takaa yhtään mitään.

Kannattaako suhteeseen jäädä "lasten vuoksi"?

Lopulta juuri lapset auttoivat tekemään ratkaisun.

– Mietin, miten pystyisin olemaan lapsilleni paras mahdollinen äiti. Totesin, että parisuhde vaikuttaa omaan onnellisuuteeni niin paljon, että jos jään tähän suhteeseen, en pysty olemaan se äiti, joka haluan olla. Enkä voi tarjota lapsille esimerkkiä siitä, millainen parisuhteen pitäisi olla.

Jää edes lasten vuoksi, sanotaan, mutta onko se oikein?

– Mikäli tilanne tyydyttää kaikkia osapuolia ja osataan elää sovussa, niin miksi ei? Harva asia tässä maailmassa on joko oikein tai väärin. Jokaisen täytyy kuitenkin tehdä itselle sopiva ratkaisu, eikä sitä voi ulkoa kukaan muu määrittää, Tuuli-Elina sanoo.

– Mikäli vanhempien välit ovat riitaiset, kylmät tai etäiset, niin pohtisin kyllä silloin, onko se lapsille aidosti parempi vaihtoehto kuin lasten näkökulmasta mahdollisimman hyvin hoidettu ero.

Hankala vaihe menossa? Miten parisuhde selviää tästä? Videolla asiantuntijan 6 vinkkiä! Juttu jatkuu videon alla.

0:50

 Lapset ottivat uutisen erosta lopulta hyvin: perheen nelivuotias kysyi, voidaanko nyt jo mennä leipomaan, ja kuusivuotias isoveli ilmoitti haluavansa mukaan. Kysymyksiä heille heräsi vasta myöhemmin. Suurta katastrofia, jonka Tuuli-Elina oli mielessään kehitellyt, ei tullut.

"Eron jälkeen ajattelin esimerkiksi, että ihanaa, nyt olen vapaa"

Kun eropäätös oli tehty, Tuuli-Elinan oli helpompi hengittää. Tuntui, että paino olisi nostettu harteilta.

Tuntui myös, ettei sitä saanut näyttää.

– Toki olin myös surun murtama, mutta myös helpottunut. Päätöksen tekeminen oli vaikeinta, ja kun se oli ääneen sanottu, se tiputti ihan valtavan taakan harteilta, Tuuli-Elina kuvailee.

– Eron jälkeen ajattelin esimerkiksi, että ihanaa, nyt olen vapaa, voin tehdä omasta ja lasten elämästä sen näköistä kuin haluan. Olin tästä välillä tosi innostunut ja sitten taas ajattelin, että ai kamala, ei nyt saa olla innostunut, nyt pitää olla surun murtama.

"Mikä minussa on vikana, kun ei tunnu miltään..."

Tuuli-Elinaa vaivasi se, mitä muut hänestä ja erosta ajattelisivat: suhteessahan ei ollut mitään varsinaista mitään isoa vikaa, kuten väkivaltaa, alkoholismia tai kolmansia osapuolia. Miksi silloin muka pitäisi erota?

Hän soimasi itseään ilon ja onnen tunteista sekä siitä, ettei osannut surra oikein: mikä minussa on vikana, kun ei tunnu miltään, pitäisihän tässä nyt edes itkeä… Riitaisan eron mahdollisuus pelotti, samoin käytännön asiat. Mistä löytyisi asunto, entä kuka jäisi perheen kotiin?

Nyt Tuuli-Elina kuvailee käytännön asioita pieruksi. Niin mitättömiä ne lopulta olivat. Eikä kukaan lähipiiristäkään tuominnut ja hylännyt. Henkinen prosessi kuitenkin oli haastavampi projekti.

Päätöstä erosta Tuuli-Elina pitää kuitenkin ehdottoman oikeana.

– Kyllä tässä iässä jo ymmärtää, ettei parisuhde ole jatkuvaa rakkauden ilotulitusta. Kyllä sen ymmärtää, että vaikeitakin kausia tulee. Kun katsoin suhdetta pitkässä juoksussa, huomasin, että suhdehan on vain vetänyt minua alaspäin vuodesta toiseen. Eihän se niinkään voi olla.

Sinkkuna ensimmäistä kertaa vuosikausiin

"Katselin nuorta tiukkaa lihanpalaa, joka sheikkasi itseään minua vasten, ja ajattelin, onkohan hän ikinä nähnyt synnyttänyttä naista alasti. Järkyttyisiköhän tyyppi kuullessaan, että jos hypin pitkään trampoliinilla, niin kusen housuuni".

Sinkkuus seitsemän vuoden suhteen jälkeen oli hykerryttävän ihanaa, mutta myös pelottavaa.

Tutussa suhteessa Tuuli-Elina oli aina ollut tyytyväinen kehoonsa ja nähnyt itsensä sekä ihanana että seksikkäänä. Nyt, kun kehoa tanssilattialla arvioivat tuntemattomat sinkut, kaikki muuttui.

– Kun ero tuli, kehoitsevarmuuteni katosi hetkeksi kokonaan. Se oli yllättävää: sitä alkoikin miettiä, miltä näyttää muiden silmissä, ja mitä ihmiset ajattelevat vaikkapa raskausarvista, Tuuli-Elina kuvailee.

"Kyllä sinkkuna olo 25-vuotiaana on ihan eri asia kuin 35-vuotiaana"

Toisaalta sinkkuus oli ihanan vapauttavaa, sillä enää Tinderistä tai yöelämästä ei tarvinnut etsiä pitkää parisuhdetta.

– Kyllä sinkkuna olo 25-vuotiaana on ihan eri asia kuin 35-vuotiaana. 25-vuotiaana jotenkin etsii nimenomaan elämänkumppania ja tulevalle perheelleen isää. 35-vuotiaana ajattelee, että maailma on ihanasti auki, nyt seikkaillaan. Se on ihan erilaista, Tuuli-Elina sanoo.

Kaikista yllättävintä on, että sinkkuelämäkin on jo jäänyt taakse. Tuuli-Elina ei enää ole sinkku, tai edes "vain" parisuhteessa.

Alle vuoden kuluttua erostaan hän meni kihloihin.

Miehen kuvassa ovat vatsalihakset, mutta ei päätä? Nämä miestyypit jokainen sinkku tapaa Tinderissä ainakin kerran! Juttu jatkuu videon jälkeen.

0:48

Salamakihlat eron jälkeen

Sille ei kuitenkaan voinut mitään. Siis salamarakkaudelle.

– Koko kirjan kanssa nauratti se, kuinka kumosin omat ajatukseni useaan otteeseen. Esimerkiksi sanon kirjassa, ettei tulisi mieleenkään ryhtyä parisuhteeseen ennen kuin erosta on vähintään vuosi. Ja lopulta aloin kuitenkin seurustella ennen kuin vuosi oli kulunut! Tuuli-Elina nauraa.

– Lisäksi sanon useampaan otteeseen, etten halua jatkossa edetä nopeasti, ja sitten kolmen kuukauden tuntemisen jälkeen olemmekin kihloissa.

"Yhteys oli vain alusta asti niin vahva, että se oli jotakin aivan käsittämätöntä"

Mysteerimiehestä käytetään kirjassa nimimerkkiä VH. On hänellä toki nimikin: Stefan.

Tavatessaan Stefanin ensimmäistä kertaa Tuuli-Elina tunsi sisimmässään, että tästä tulisi elämän läpi kestävä suhde.

– Yhteys oli vain alusta asti niin vahva, että se oli jotakin aivan käsittämätöntä. Tunsin, että hän on elämäni kumppani, ja niin kuuluu olla. 36 vuoden aikana kenestäkään ei ole tullut samanlaista oloa, Tuuli-Elina sanoo.

– Olemme edelleen kihloissa ja suunnittelemme häitä syksylle, toki koronatilanteesta riippuen. Olemme onnellisesti yhdessä.

Aiempi suhde oli hyvä parisuhde siinä elämäntilanteessa

Aiemman suhteensa hän näkee nyt uusin silmin. Se oli hyvä parisuhde siinä elämäntilanteessa.

– Kun kohtasin lasteni isän, minulle tuli hänestä tosi hyvä olo, mutta ehkä nimenomaan siitä kulmasta, että hän olisi varmasti hyvä isä ja kumppanina turvallinen. Toki olin häneen hyvin ihastunut ja rakastunutkin, mutta kyllähän hän elämänmittaisena kumppanina oli minulle väärä, Tuuli-Elina sanoo.

"Naurattaa, että 2021 ydinperheestä eroaminen edelleen herättää niin paljon tunteita"

Enää Tuuli-Elina ei kestä kirjoittelua siitä, miten nykymaailmassa "erotaan liian helposti". Yksikään ero ei ole helppo, eikä kukaan ota eroa huvikseen.

Silti keskustelu eroista ja niiden syistä on kuumaa – vai etkö muka koskaan ole ihmetellyt, miksi jotkut erosivat tai pohtinut, että kyllä heidän olisi pitänyt vielä yrittää enemmän?

– Naurattaa, että 2021 ydinperheestä eroaminen edelleen herättää niin paljon tunteita. Selvästi aiheesta on puhuttu liian vähän, Tuuli-Elina sanoo.

Elämä eron jälkeen voi ja saa olla myös ihanaa

Kirjan julkaisun jälkeen hän on saanut lukuisia kiitosviestejä esimerkiksi sen vuoksi, että kirjoitti kirjassaan siitä, miten elämä eron jälkeen on myös ihanaa.

– Oletus on esimerkiksi se, että kun lapset ovat kumppanilla, aika kuluu vain heitä ikävöidessä, vaikka se ei pidä paikkaansa. Toki lapsia on myös ikävä, mutta kaikki, joiden kanssa olen keskustellut, ovat osanneet myös nauttia omasta ajasta, Tuuli-Elina sanoo.

"Jokaisella on oikeus olla onnellinen"

Se, mistä kukin tulee onnelliseksi, tarkoittaa eri asioita. Siksi "yrittäisitte nyt vielä" -tyyppiset neuvot kannattaa pitää itsellään.

– Jokaisella on oikeus olla onnellinen. Joku voi olla onnellinen intohimottomassa ydinperheessä, voi olla, että se riittää onneen. Kaikille se ei riitä. On ihan yhtä ok erota kuin olla eroamatta. Jokaisella on oikeus rakentaa elämä sellaiseksi kuin itse haluaa, Tuuli-Elina muistuttaa.

– Ei pitäisi liikaa miettiä sitä, mitä muut minusta sanovat. Ei muita loppupeleissä kiinnosta. Itsekin pelkäsin, että minut tuomitaan, mutta lähipiiristä kukaan ei tuominnut. Ei kukaan. Se oli vain oman pään sisällä olevaa pelkoa.

Katso myös: Erotilastoissa näkyy piikki aina lomien jälkeen.  Odotetaanko parisuhteelta ja kumppanilta nykyään liikoja? Miten kannattaa toimia, jos juuri lomalla huomaa, että parisuhde mättää?

7:22

Osittainen lähde, kursivoidun kohdan lainaus: Tuuli-Elina Ruuskanen: Sanoinko sen ääneen? (Docendo, 2021)

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja