Tinderin maailma on pahimmillaan julma. Silti toiveistaan ja unelmistaan pitäisi uskaltaa kertoa suoraan. – Rohkaisen myös nuorempia naisia avaamaan suunsa ja kertomaan, mitä he haluavat. Ettei odotettaisi, että toinen jotenkin mystisesti osaa lukea ja tulkita ajatuksia, Tinderistä kirjan kirjoittanut Sanna Kiiski neuvoo.
Rakkaus on paitsi ihanaa, myös raakaa peliä – siinä voi saada siipeensä. Siksi ihastuminen saattaa paitsi tuoda perhosia vatsanpohjaan, myös saada kämmenet hikoamaan jännityksestä.
– Tinderin maailma on pahimmillaan aika julma. Olet sopinut treffit, ja sinä päivänä, kun ne ovat, tyyppi onkin hävinnyt, Sanna Kiiski pohtii.
– Jos olet ajatellut, että tässä on se lasteni isä, joka vie pois tästä kurjasta sinkkuudesta, onhan se pettymys hirveä, kun ei päästä edes treffeille.
Teoksessaan Tinder-päiväkirja 2 — Miesten puolella (Docendo, 2021) Sanna pohtii sovellusdeittailua miesten kantilta. Hän myöntää, että on helpompaa kehottaa muita ottamaan deittailu kevyesti, jos itse on esimerkiksi jo saanut lapsia. Silloin kumppania ei etsi samoin painein kuin nuorempana.
– Kun itse olin sinkku ja biologinen kello niin sanotusti kilkutti, silloin asiat otti vähän "puristaen mailaa". Ja se taas ei ole viehättävää. Eli jos vain pystyisi ottamaan vähän huumorilla ja kevyemmin, hän sanoo.
