Sikiön synnytyksen aikana kärsimästä hapenpuutteesta on julkaistu uutta tietoa, joka auttaa kätilöitä päätöksenteossa synnytyksen aikana. Nyt kätilöt voivat täsmällisemmin arvioida, tuleeko syntymää nopeuttaa esimerkiksi leikkauksella vai voidaanko joitain synnytyksenaikaisia toimenpiteitä välttää.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri tiedottaa, että sikiön hapenpuutteesta varhaisen merkin antaa sikiön sydämen sykkeen korostunut vaihtelu, eli eroa sykkeessä on enemmän kuin 25 lyöntiä minuutissa.
– Vakaa, välillä pieniä pyrähdyksiä ottava syke kertoo, että sikiön keskushermosto saa hyvin happea, HUS tiedottaa.
Kätilö Mikko Tarvosen mukaan sikiön sykekäyrän tulkitsemista on tutkittu yllättävän vähän, vaikka selviä sykemuutoksia havaitaan jopa yli 10 prosentilla sikiöistä.
– Näillä tiedolla on suuri merkitys. Voimme kohdentaa synnytyksen aikana valvontaa niihin sikiöihin, jotka sitä erityisesti tarvitsevat. Toisaalta voimme välttyä tekemästä kajoavia toimenpiteitä tilanteissa, joissa niille ei ole tarvetta, Mikko Tarvonen kertoo.
Ei johda aina keisarinleikkaukseen
Tutkimus on jo herättänyt paljon kansainvälistä kiinnostusta ja sen tulokset tullaan todennäköisesti liittämään osaksi sikiön voinnin seurannan ohjeistusta. Tarvosen mukaan tulokset auttavat käytännön työtä tekeviä synnytyksen hoidon ammattilaisia tulkitsemaan sikiön sykekäyrää aiempaa tarkemmin.
HUS korostaa, että sykkeen huolestuttavien signaalien tunnistaminen ei aina johda keisarileikkaukseen tai imukuppisynnytykseen. Joskus äidin asennon vaihtaminen tai mahdollisesti kuumeisen synnyttäjän lääkitseminen ja nesteytys auttavat.
Tutkimukseen koottiin synnytyskertomukset ja KTG-sydänäänikäyrät 5150:ltä Kätilöopistolla syntyneeltä lapselta. Joukosta poimittiin 194 lasta, joilla vastasyntyneiden kuntoa määrittävät ensimmäisen elinminuutin Apgar-pisteet olivat alle 8. Vertailuryhmään kuului 51 lasta, joiden Apgar-pisteet olivat 9 - 10.
Kaksi kokenutta synnytyslääkäriä, emeritusprofessori Kari Teramo ja dosentti Susanna Sainio arvioivat sykekäyrät synnytyksen viimeisten kahden tunnin ajalta. Tutkimusryhmästä 16 prosentilta ja vertailuryhmästä kahdelta prosentilta löytyi saltatorinen muutos ennen syntymähetkeä. Asia todennettiin napaverinäytteillä.