Tuoreessa suomalaistutkimuksessa parhaat 3–7-vuotiaiden lasten motoriset taidot löytyivät maaseudulla asuvilta lapsilla. Maaseudulla asuvat lapset myös ulkoilivat eniten päiväkotipäivän jälkeen.
Vastaavasti pääkaupunkiseudun lapset osallistuivat muita enemmän ohjattuihin liikuntaharrastuksiin.
Motorisilla taidoilla tarkoitetaan tasapaino-, liikkumis- ja välineiden käsittelytaitoja, joita lapsen arjessa nähdään esimerkiksi lapsen juostessa, kiivetessä ja piirtäessä. Riittävät motoriset taidot mahdollistavat osallistumisen ikä- ja kehitystasolle tyypillisiin leikkeihin, kuten erilaisiin juoksuleikkeihin ja pallopeleihin.
– Motoristen taitojen oppiminen on yksi lapsuusajan keskeisistä kehitystehtävistä. Yhteiset leikit auttavat kaverisuhteiden syntymisessä ja esimerkiksi kouluun sopeutumisessa, kertoo tohtorikoulutettava Donna Niemistö Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.
Motoriset taidot eivät kehity optimaalisesti ilman harjoittelua. Lisäksi alle yhdellä lapsella kymmenestä tiedetään olevan motorisen oppimisen vaikeus, joka vaikeuttaa arkisia askareita, kuten vaatteiden pukemista, kirjoittamista ja pyöräilyä.
Matala asukastiheys yhteydessä parempiin motorisiin taitoihin
Kaikilla lapsilla, oli motorisen oppimisen vaikeutta tai ei, taidot karttuvat toistomäärien lisääntyessä. Lapsen kehityksen kannalta on tärkeää, että he saavat tehdä, kokeilla ja leikkiä omaehtoisesti.
– Vanhempien läsnäolo tuo turvaa, lempeästi ohjaa toimintaa ja lapset tuntevat tekemisen tärkeäksi, kun myös vanhempi osallistuu toimintaan lapsen kanssa. Kesä onkin loistavaa aikaa liikkua perheenä. Esimerkiksi luonnossa liikkuminen rauhoittaa, tuottaa uusia elämyksiä ja stimuloi lapsen motorisia taitoja, Niemistö sanoo.