Yhdysvaltalaistutkijat havaitsivat, että mindulfness-harjoituksilla voi olla edullinen vaikutus lasten yöunen määrään.
Alakouluikäiset lapset, jotka osallistuivat kahdesti viikossa parin vuoden ajan mindfulness-harjoituksiin, nukkuivat keskimäärin 74 minuuttia enemmän yötä kohden kuin ennen. Näin kertoo heinäkuussa Journal of Clinical Sleep Medicine -lehdessä julkaistu yhdysvaltalaistutkimus. Tutkimustuloksista uutisoi CNN.
Lue myös: Tutkimus: Tämän pituiset yöunet ovat terveyden kannalta paras vaihtoehto
Nukkuminen haastavaa erityisesti köyhille lapsille
Tutkimuksessa oli mukana 1 000 kolmos- ja viitosluokkalaista kahdesta koulupiiristä matalamman tulotason yhteisöistä San Fransisco Bayn alueelta. Monien lasten perheiden tulotaso oli köyhyysrajan tuntumassa tai sen alapuolella.
Tutkimuksen mukaan nukkuminen voi olla erityisen ongelmallista köyhyydessä eläville lapsille. Syitä tähän voivat tutkijoiden mukaan olla muun muassa epävarmuus ruoan saannista, ahtaat asunnot sekä asumiseen liittyvät epävarmuustekijät.
Tällaisissa elinolosuhteissa lasten voi olla vaikea rentoutua voidakseen nukahtaa. Lapsista ei välttämättä tunnu yöllä turvalliselta ja he saattavat nähdä painajaisia tai olla peloissaan. Näin toteaa tutkimuksen tekoon osallistunut lasten ja nuorten psykiatrian professori Victor Carrion.
Carrion kertoo lanseeranneensa tämän tutkimuksen auttaakseen nuoria hallitsemaan stressaavassa ympäristössä elämisen vaikutuksia.
Lue myös: Elätkö terveellisesti, mutta olet silti väsynyt? Kuusi mahdollista selitystä vetämättömyydelle
Toinen ryhmä harjoitteli mindfulnessia, toinen ei
Osana tutkimusta toinen koulupiireistä otti liikuntatuntien yhteydessä käyttöön minduflness-opetusohjelman. Voittoa tavoittelemattoman Pure Edge -organisaation kehittämää ohjelmaa käytetään stressinhallintakeinojen opetteluun.
Lapsille opetettiin kahdesti viikossa hengitystekniikoita, joogaan perustuvia liikkeitä sekä keinoja tunnistaa ja käsitellä stressiä. Kolmena muuna päivänä heillä oli perinteistä koululiikuntaa.
Tietoisen hengityksen mindfulness-harjoituksia opetettiin lasten ikään sopivilla tavoilla, kuten tietynlaisilla mielikuvaharjoitteilla. Lapsia opetettiin rauhoittamaan itsensä ja hermostonsa tietoisen hengityksen avulla. Heille opetettiin, että siten omaan hyvinvointiin voi aktiivisesti vaikuttaa.
Toinen koulupiiri toimi vertailuryhmänä. Tämä ryhmä ei ottanut käyttöön mindfulness-opetusta liikuntatuntien yhteydessä.
Lue myös: Lasketko nukkumiasi tunteja? Asiantuntija kertoo, miksi vähemmän voi olla enemmän - myös näistä oireista tunnistat univajeen
Lisäksi pienempi unitutkimus
Valittujen 1 000 oppilaan avulla toteutettiin samalla toinen pienempi tutkimus: mindfulness-ryhmästä 58 lasta otettiin mukaan tutkimukseen, jossa mitattiin heidän aivojensa aktiivisuutta yön aikana kotona. Vertailuryhmästä tähän osallistui 57 lasta.
Näiden lasten koteihin tuotiin unimonitorit. Jokaiselle lapselle laitettiin elektrodimyssy, jolla mitattiin heidän unisykliään. Lisäksi mitattiin lasten hengitystä, sykettä ja veren happitasoja. Nämä minitutkimukset tehtiin ennen opetusohjelman käynnistymistä sekä vuoden ja kahden päästä sen alkamisesta.
O’Haran mukaan heidän tutkimuksensa oli objektiivisia unenmittaustapoja hyödyntänyt tutkimus sen sijaan että tutkittaessa olisi luotettu lasten vastauksiin siitä, kuinka hyvin heitä nukutti.
– Tutkimuksemme oli ensimmäinen, jossa hyödynnettiin tätä laajaa unipolygrafiaa yhdistettynä opetusohjelmaan, joka kohdistuu mindfulnessiin kouluympäristössä, hän kertoo.
Unipolygafialla tutkitaan erilaisia unihäiriöitä.
Lue myös: Tutkimus: Univaje rapauttaa terveyttä jo viikossa – etenkin, jos on nainen
Tutkimusryhmien nukkumistottumuksista ennen koetta
Nukkumisen lähtötilanne oli se, että kontrolliryhmän lapset nukkuivat keskimäärin 54 minuuttia enemmän ja heille kertyi 15 minuuttia enemmän REM-unta per yö verrattuna mindfulness-opetusta myöhemmin saaneeseen ryhmään. Kontrolliryhmän lapset nukkuivat noin 7,5 tuntia yössä, opetusohjelmaryhmän lapsille unta kertyi 6,6 tuntia.
Tutkijat eivät osanneet sanoa syytä tälle erolle. Lapset asuivat samalla alueella ja olivat demografisten tietojen perusteella jaettuna samaa ryhmää ja tulotaso perheissä oli sama.
Mindfulness-ryhmäläiset nukkuivat aiempaa enemmän ja paremmin
Tutkimuksen aikana ryhmien nukkumistavat kehittyivät eri suuntiin. Kahden vuoden tutkimusjakson aikana kontrolliryhmäläisten unimäärä yötä kohden vähentyi 63 minuutilla REM-unen määrän pysyessä ennallaan.
Mindfulness-harjoituksia tehneet lapset sen sijaan nukkuivat keskimäärin 74 minuuttia enemmän yötä kohden kuin ennen tutkimukseen osallistumista. Lisäksi lasten REM-univaihe näytti pidentyvän 24 minuutilla. REM- eli vilkeuni on tärkeää muun muassa muistin, oppimisen ja mielialan säätelyn kannalta.
– Parannus REM-univaiheessa on todella merkittävä, uskoo Ruth O’Hara, tutkimuksen tekoon osallistunut uniasiantuntija ja psykiatrian ja käyttäytymistieteiden professori Stanfordin yliopistosta.
O’Hara kertoo tutkijajoukon yllättyneen kokeilun positiivisesta vaikutuksesta REM-unen määrään sekä siitä, miten paljon lasten unen laadulle meditoinnista oli hyötyä.
Lue myös: Miksi unet ovat niin outoja? Nyt löytyi selitys
Enemmän harjoittelua, enemmän unihyötyjä
Tutkimuksessa havaittiin, että unihyötyjä alkoi näkyä kolmen kuukauden kuluessa mindfulness-harjoittelun alkamisesta. Mitä enemmän harjoitteita teki, sitä enemmän hyödyt näyttivät lisääntyvän.
Kokeilu näytti tutkimusajanjakson aikana tuovan enemmän unihyötyjä niille lapsille, jotka kertoivat käyttäneensä tekniikoita useammin tuntien ulkopuolella.
Kontrolliryhmässä ikäryhmän mukaista unikehitystä
Kontrolliryhmässä havaittu unen määrän vähentyminen on tutkijoiden mukaan linjassa sen kanssa, että unen määrä tyypillisesti vähentyy myöhäisessä lapsuusvaiheessa ja nuoruusiän alussa.
– Vanhemmat lapset mahdollisesti pysyvät jalkeilla tehdäkseen läksyjä tai puhuakseen tai viestitelläkseen kaveriensa kanssa, kertoo Christina Chick, joka toimii tutkijatohtorina psykiatrian ja käyttäytymistieteiden laitoksella Stanfordin yliopistossa.
Tutkimustulosten perusteella Chick uskoo opetusohjelman opettaneen lapsille keinoja estää edellä mainituista syistä johtuvaa unen määrän vähentymistä.
Joka tapauksessa molemmat ryhmät nukkuivat ikäsuosituksiin nähden liian vähän. Chick kertoo, että lapset tarvitsisivat unta vähintään yhdeksän tuntia per yö.
Kyky tunnistaa stressiä näytti parantuneen
74 minuuttia pidempien yönien lisäksi havaittiin eräs seikka: lapset, jotka nukkuivat eniten tutkimusjakson aikana, kertoivat stressin lisääntyneen. Chick uskoo tämän johtuvan siitä, että mindfulness-opetusohjelman ansiosta lapset tunnistivat paremmin, mitä stressi on. Joka tapauksessa he nukkuivat paremmin.
– Oppilaat kertoivat käyttäneensä stressin vähentämiskeinoja aika paljon. He jopa veivät niitä mukanaan kotiympäristöön, Chick kertoo.
Chickin mukaan jotkut lapset kertoivat vinkanneensa keinoista esimerkiksi vanhemmilleen, jos nämä vaikuttivat stressaantuneilta.
Tutkijat aikovat jatkaa tutkimusdatansa analysointia. He haluavat selvittää, vaikuttiko lisäuni myös lasten koulumenestykseen. He uskovat, että muidenkin koulujen kannattaisi ottaa mindfulness-opetusohjelmat käyttöön.
Lue myös: Onko sinulla tämä unioire? Tutkijat varoittavat: Vaaranmerkki tulevista muistiongelmista
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!
Lähteet CNN, Stanford School of Medicine