Aktivistien ilkivalta kohdistuu nykyisin vähittäiskauppaan ja yksityishenkilöihin. Turkisala on vedonnut tänään kansanedustajiin, jotta tehokkaampia keinoja ns. kotimielenosoituksien hillitsemiseksi kehitettäisiin.
Turkistarhoille ei ole yli vuoteen tehty iskuja. Eläinaktivismin muoto on muuttunut. Ilkivalta kohdistetaan vähittäiskauppaan ja yksityishenkilöihin. Tapauksia on viime vuosilta useita kymmeniä. - Kyse on systemaattisesta vainoamisesta ja henkisestä väkivallasta sanoo, viestintäjohtaja Päivi Mononen-Mikkilä Turkistuottajat Oyj:stä.
Aktivistien erityisen kampanjoinnin kohteeksi on joutunut kaksi yritystä: Tamperelainen Sammon Turkis ja useilla paikkakunnilla liikkeitä pitävä Veljekset Halonen. Nettisivuillaan aktivistit ovat ilmoittaneet haluavansa painostaa yrittäjät luopumaan turkiksista ja turkissomisteista.
Tamperelainen turkiskauppias Pasi Mäki-Nevala sanoo joutuneensa muutaman vuoden aikana noin sadan rikoksen kohteeksi. - Mitään tarkkaa lukua en ole pitänyt. Ei se meidän elämää muuta.
Sen Mäki-Nevala kuitenkin muistaa, että poliisi on onnistunut selvittämään vain yhden tapauksen.
Sammon Turkiksen ikkunoita on kivitetty ja töhritty sekä liikkeen lukkoihin laitettu liimaa. Mäki-Nevalan auto on töhritty maalilla, renkaat puhkottu ja hänen kotinsa edustalla on pidetty mielenosoituksia. Näistä on MTV:n sivuilla valvontakamerakuvaa.
Mallit haettu ulkomailta
Mononen-Mikkilä sanoo, että mallit on haettu lähinnä Britanniasta, jossa vainon lisäksi on käytetty myös fyysistä väkivaltaa. - Mielestäni sellainen riski on tiedostettava Suomessakin. Niinkin voi käydä, jos tähän asiaan ei puututa.
Aivan uudesta ilmiöstä ei ole kyse. Ensimmäinen kotiin kohdistunut isku tehtiin 1995 Helsingissä, jolloin turkkurin kotia ja matkailuautoa sabotoitiin. 90-luvulla iskettiin myös Kuopiossa Karttulan koe-eläinlaitoksen johtajan kotiin ja Hämeenlinna-Tampere moottorityömaan projektipäällikön omakotitalon seinä töhrittiin iskulausein. Ensimmäinen kotimielenosoitus oli 1998 Karttulan johtajan kotona.