Keijo Kouvonen on yksi noin kahdestakymmenestä tuhannesta suomalaisesta rauhanturvaajasta, jotka vastaanottivat vuonna 1988 YK:n rauhanturvajoukoille osoitetun Nobel-palkinnon. Kouvonen on pahoillaan, ettei tunnustus ole saanut juurikaan huomiota.
Keijo Kouvosen oma rauhanturvaajatausta ajoittuu vuosiin 1972−1973. Hän toimi yhdeksän kuukauden ajan vartiojääkärinä Kyproksella.
Kotiuduttuaan Kouvonen pääsi aktiivipalvelukseen, jonka myötä hän liittyi paikalliseen Sinibarettiyhdistykseen.
Työ rauhanturvaajana oli palkitsevaa.
− Suomalainen rauhanturvaaja on maailmalla pidetty puolueettomuutensa ja rehellisyytensä vuoksi. Meihin on luotettu, kun olemme olleet omana joukkonamme YK:n johtamien operaatioiden aikaan, Kouvonen sanoo.
"Iso juttu tavalliselle kansalaiselle"
10.12.1988 on päivämäärä, joka on painunut lähtemättömänä Kouvosen muistiin. YK:n rauhanturvaajat ympäri maailmaa saivat työnsä johdosta tunnustuksista suurimman: Nobelin rauhanpalkinnon.
Palkintoon olivat oikeutettuja kaikki YK:n rauhanturvaajat, jotka olivat palveluksessa kyseisenä ajankohtana tai sitä ennen. Heitä oli yhteensä noin puoli miljoonaa 53 eri maasta.
− Suomessa meitä palkinnon saajia oli noin kaksikymmentä tuhatta. Palkintoa oli noutamassa muun muassa suomalainen kapteeni Timo Kattelmäki.
− Kyllä se oli iso juttu, kun tämän tasoinen huomionosoitus myönnetään tavalliselle kansalaiselle. Pidimme juhlatilaisuuden, missä kyseinen merkki laitettiin rintaan, Kouvonen kertaa.
