Elämme yhä tiiviimmän eurooppalaisuuden aikaa. Eurooppa ei ole tuolla jossain, vaan me suomalaiset olemme osa sitä: Olemme eurooppalaisia. Monet niistä asioista, joita tänään voisimme pitää itsestäänselvyytenä, ovat yhdentyvän Euroopan ansiota, kirjoittaa vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto nettikolumnissaan.
Minulla oli mahdollisuus asua vaihto-opiskelijana Ranskan Toulousessa puolen vuoden ajan. Niinä kuukausina opin valtavasti oman ikäpolveni ihmisten tavoista olla, elää ja ajatella. Opin auttavasti ranskan kielen ja sain elinikäisiä ystäviä. Nuo puoli vuotta vaihdossa muuttivat minua monin tavoin, mutta myös suhtautumistani eurooppalaiseen moninaisuuteen. Samankaltaiseen toiseen kulttuuriin tutustumiseen tulisi olla mahdollisuus mahdollisimman monella.
Tuoreen eurobarometrin mukaan valtaosa suomalaisista on tyytyväisiä Suomen jäsenyyteen Euroopan unionissa. Suomalaiset suhtautuvat maansa EU-jäsenyyteen jopa unionin jäsenmaiden keskiarvoa suopeammin. Kaksi kolmesta suomalaisesta kokee, että omalla äänellä on merkitystä EU:ssa.
Suomalaisten tuki EU:lle ei tarkoita sitä, että unioni olisi täydellinen tai että siinä ei olisi kehitettävää. Päinvastoin. Meidän pitää kuunnella suomalaisia. Ihmiset näkevät, mitä hyvää EU Suomelle tuo, ja haluavat kehittää sitä. Unionin tilasta ei saa puhua vain eliitin suulla. Samaan aikaan hallitus haparoi kolmen erilaisen EU-linjansa kanssa.
Meidän velvollisuutemme on rakentaa Suomen visio Euroopasta. Siitä, mihin haluamme osaltamme maanosaamme viedä. Onko se käpertyminen johonkin, jota ei enää ole olemassa? Vai katsooko se tulevaan, jossa ratkaisemme haasteita rohkeasti yhdessä?
Vihreille vastaus Euroopan tulevaisuuteen on selvä. Olemme sitoutuneet Eurooppaan ja sen yhdentymiseen: haluamme kääntää katseen peräpeilistä Euroopan tulevaisuuteen ja käynnistää keskustelun Suomen paikasta Euroopassa ja Euroopan paikasta maailmassa.
Sen sijaan hallitus ei ole kyennyt koko kautenaan tarjoamaan vastausta tähän kysymykseen. Sillä ei tunnu olevan EU-linjaa lainkaan. Kun EU-asioita käsittelevässä suuressa valiokunnassa yrittää kysyä ministereiltä Suomen strategista linjaa unionin kehittämiseen, ainoa vastaus on, että katsomme ensin mitä suuret maat sanovat ja reagoimme siihen. Se kuvaa erinomaisesti Suomen olematonta EU-linjaa.
Euroopan unioni ei ole itsestäänselvyys. Suomen merkitys sen sisällä riippuu siitä, mitä ja minkälaisia asioita haluamme edistää. Onko tulevaisuuden EU:n kehitys yhdentymistä vai eriytymistä? Mitä haluamme EU:lta ja miten voisimme saavuttaa tavoitteemme?
Visiota EU:n tulevaisuudesta tarvitaan, koska mantereemme tulevaisuus määrittää pitkälti myös Suomen tulevaisuuden. Vientivetoisen Suomen etuja ovat Euroopan vakaus ja ennustettava toimintaympäristö. Mikään maa ei pysty yksin torjumaan ilmastonmuutosta tai estämään veronkiertoa. Rajat ylittävien ongelmien ratkaisemiseksi tarvitaan rajat ylittäviä ratkaisuja.
EU on kyennyt heikosti puuttumaan jäsenvaltioiden väliseen aggressiiviseen verokilpailuun. Tarvitsemme yhteisen tavan laskea yritysveroja. Verotuksen yhteinen minimitaso hillitsisi keskinäistä kilpailua yritysten sijoittumisesta ja voittojen tulouttamisesta. Se parantaisi kaikkien mahdollisuutta rakentaa sosiaalisesti oikeudenmukaisempaa taloutta.
Humanitaariseen kriisiin EU:n rajoilla on löydettävä pidempiaikainen ja kestävä ratkaisu. Se vaatii vastuun jakamista jäsenvaltioiden kesken reilusti. Toimimattoman Dublin-järjestelmän tilalle on luotava pikaisesti pysyvä ja sitova jakomekanismi, jonka avulla turvapaikanhakijat jaetaan oikeudenmukaisesti jäsenvaltioihin.
Ilmastonmuutosta ei torjuta yksin, koska se on suurin ihmiskuntaa ja planeettamme hyvinvointia kohtaava uhka. Sen torjumiseksi meidän on tehtävä kaikkemme, ja EU:n on näytettävä siinä suuntaa. Suomi on ollut unionissa vastahankainen esimerkiksi sitovan energiatehokkuustavoitteen tai tehokkaan hiilinielupolitiikan suhteen, vaikka ilmaston suhteen meillä ei ole yhtään aikaa hukattavana.
Suomi voi olla kokoaan suurempi vaikuttaja, jos pystymme esittämään yhteisiin ongelmiin edistyksellisiä näkemyksiä. Pääministeri Sipilä antaa ilmoituksen EU:n tulevaisuuden kehittämisestä marraskuun alkupuolella. Toivoa sopii, että hallitus kertoo oman näkemyksensä ja visionsa eikä tyydy kellumaan ajopuuna isojen jäsenvaltioiden virrassa.
Vihreät esittelee tämän syksyn aikana oman näkemyksensä. Jonkun on otettava vetovastuu maamme EU-keskustelusta. Suomalaiset ovat sen ansainneet.