Euroopan huippupäättäjät kokoontuivat tänään maanantaina Rovaniemelle keskustelemaan arktisen alueen turvallisuudesta ja yhteistyöstä Venäjän kasvavan uhan edessä. Kokouksen keskeiseksi teemaksi nousi eurooppalainen kyky toimia arktisilla alueilla ja jäänmurtajien tarve.
Suomen asema arktisessa yhteistyössä vahvistui, kun pääministeri Petteri Orpon esitys EU:n yhteisistä jäänmurtajista sai alustavaa tukea. Ulkopoliittisen instituutin johtaja Hiski Haukkala arvioi MTV:n Asian ytimessä -ohjelmassa, että eurooppalaiset ovat alkaneet havahtua siihen, että arktinen alue on koko Euroopalle strateginen.
– Tällaisia kyvykkyyksiä eurooppalaisilla on kovin vähän – ei suorastaan ollenkaan, Haukkala lisäsi.
Hänen mukaansa Suomi on harvoja maita, joilla on tarvittavaa osaamista ja kapasiteettia rakentaa arktisia aluksia, kuten jäänmurtajia.
– Me lienemme ainoita, jotka niitä voivat hyvin ja laadukkaasti tehdä, Haukkala sanoi.
Lue myös: Saksan Merz: EU tarvitsee jäänmurtajia
Jäänmurtajat eivät ole vain taloudellinen mahdollisuus Suomelle, vaan niillä on myös kasvava turvallisuuspoliittinen merkitys.
Haukkalan mukaan arktisen alueen strateginen merkitys kasvaa nopeasti ilmastonmuutoksen ja kansainvälisten jännitteiden myötä.
Kokouksen anti: Tahtotila selvä, mutta konkreettiset askeleet puuttuvat
Kokouksen tavoitteena oli päivittää Euroopan arktista strategiaa. Haukkalan mukaan tahtotila tuli selväksi, kun paikalla oli useita korkea-arvoisia johtajia, kuten Saksan liittokansleri Friedrich Merz ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja António Costa.
– Arktinen ei ole alueen valtioiden yksinomainen huoli tai intressi, vaan kyseessä on eurooppalaisille yhteinen ja tärkeä intressi, Haukkala toteaa.
Tämä on Haukkalan mukaan tärkeä päivitys, mutta konkreettista suunnitelmaa ei vielä saatu. Nyt Euroopan unionin arktisen strategian tehtäväksi tulee saattaa se EU:n aidoksi toiminnaksi.
Arktinen alue maailmanpolitiikan polttopisteessä
Haukkalan mukaan arktisen alueen merkitys kasvaa, kun jää sulaa ilmastonmuutoksen myötä. Samalla alue avautuu kaupalliselle ja sotilaalliselle toiminnalle. Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet ovat lisänneet alueen strategista merkitystä, mutta samalla myös Venäjän ja Kiinan kiinnostus kasvaa.
– Sinne, minne lippu menee ja kauppa-alus menee, sinne menee myös sotilaallinen voima, Haukkala kiteyttää.
Haukkala näkee, että Euroopan on rakennettava turvallisuutta useilla tasoilla, Naton, EU:n ja alueellisten kumppanuuksien kautta. Viime kädessä Suomen turvallisuus nojaa maamme oman puolustuksen varaan.
