Ulkonäkönsä takia puoliksi eläimenä, puoliksi ihmisenä pidetty aatelismies sai vaimokseen kuvankauniin hovinaisen, ja he elivät elämänsä onnellisina loppuun saakka.
Disneyn iki-ihana animaatio Kaunotar ja hirviö (1991) perustuu ranskalaisen Gabrielle-Suzanne Barbot de Villeneuven (n. 1695 –1755) satuun La Belle et la Bête. Romaanin innoittajana lienee kuitenkin tosielämän rakkaustarina hirviöksi leimatun miehen ja kauniin aatelisnaisen välillä.
Ranskan hoviin tuotiin vuonna 1547 villi-ihmisenä pidetty kauttaaltaan karvainen lapsi. Kuninkaalle lahjaksi annettu lapsi oli Teneriffalla syntynyt Pedro Gonzalez, joka kärsi hypertrikoosista, liikakarvoitusta aiheuttavasta sairaudesta. Gonzalezia pidettiin aluksi villiolentona, mutta kuningas antoi kokeilumielessä kasvattaa hänet hovissa ihmisen tavoin. Lapsi sai latinankielisen nimen Petrus Gonsalvus, ja hänestä tuli oppinut, sivistynyt aikamies.
Karvainen ihminen oli kiinnostava kuriositeetti, ja kuningatar Katariina De Medici oli kiinnostunut siitä, syntyisikö heitä lisääkin. Niinpä kuningatar valitsi Gonsalvukselle vaimon, erään hovineidon kauniin tyttären, Katariinan. Morsian ei tiennyt tulevan miehensä tilasta, eikä hänellä liene ollut mahdollisuutta vaikuttaa järjestelyyn.
Katariina ilmeisesti kuitenkin näki pian miehen karvoituksen takana, ja pariskunta rakastui aidosti. Tästä kielivät esimerkiksi heistä maalatut muotokuvat, joissa näkee viitteitä hellyyteen ja rakkauteen. Heille syntyi yhteensä seitsemän lasta, joista neljällä oli isänsä sairaus. Surullisesti nämä lapset päätyivät lahjoina eräänlaisiksi ”lemmikeiksi” ympäri Euroopan hoveja.
