Mäkihypyn olympiavoittaja Toni Nieminen kommentoi mäkihyppymaailman tapahtumia MTV3:n Internet-sivuille kirjoittamassaan "Tonin totuus"-kolumnissa. Tällä kertaa Nieminen kommentoi lentomäen MM-kisojen puheenaiheita: Harri Ollin yöjuoksua ja Gregor Schlierenzauerin kahden kullan suoritusta.
Mäkimiehet ovat kautta aikain olleet värikkäämpää sorttia, koska lajin luonne on sellainen, että ihan Mikki Hiiri ei pysty sitä hommaa tekemään. Kyllä mäkimieheltä pitää tiettyä räväkkyyttä löytyä. Nykypäivän mäkihyppy vaatii kuitenkin urheilijalta aikamoista vastuunkantokykyä. Harri Olli on äärimmäisen lahjakas mäkimies ja pystyy kykyjensä puolesta nousemaan ihan mihin tahansa, mutta mielestäni Harri Ollilla kaikki muu homma vaatisi skarppausta ja sparrausta. Jos mäkimies mielii nousta kestomenestyjäksi, niin ei silloin pysty elämään kuin pellossa.
Lentomäen MM-kisat toivat pieneen Oberstdorfin kylään aikamoiset karnevaalit. On selvää, että ihmiset lähtevät sinne viihtymään ja urheilijatkin kuulevat sen, kun kisarummut raikaavat pitkin yötä. Jos on yhtään taipumusta siihen hommaan, niin totta kai yöelämä houkuttaa. Siinä vaiheessa kysytään henkistä kypsyyttä. Jokaisen urheilijan täytyy pitää mielessä, minkä takia on paikanpäällä. En ole sitä mieltä, että urheilijan pitäisi olla absolutisti, mutta urheilijalla viihteen ja työn yhteensovittaminen vaatii normaalia enemmän henkistä kypsyyttä. Tällaiset asiat pitää tehdä itselleen selväksi ja miettiä tarkkaan, missä vaiheessa lähdetään viihteelle ja missä vaiheessa ollaan töissä. En tuomitse sitä, jos käy kisareissulla ulkona katsomassa tavallisia ihmisiä ja rentoutumassa, mutten hyväksy sitä, että siellä hillutaan pilkkuun asti. Pitkässä juoksussa homma ei toimi sillä tavalla.
Valmennusjohto ei missään nimessä hyväksy sitä, että ukot heiluvat yöjuoksuilla, mutta eihän reissussa olla minkään lastentarhan kanssa, vaan aikuisten miesten kanssa, joten vastuu on mielestäni jokaisella urheilijalla itsellään. Ei ole valmentajan tehtävä vahtia kenenkään kotiintuloaikoja. Kyllä sen pitää lähteä urheilijasta itsestään. Valmentajan tehtävänä on enemmänkin pitää joukkueen henki ja hyvinvointi yllä siten, ettei tule edes houkutuksia lähteä liiemmin hillumaan. Minun tietääkseni Tommi Nikusella ei ole mitään sitä vastaan, jos pojat haluavat iltaisella käydä juomassa oluttuopin tai ehkä jopa kaksi, mutta kyllä Tommilla on selkeät rajat siitä, että sen enempään ei kenelläkään ole varaa.