Mika painoi ennen yli 200 kiloa – apu löytyi vatsalaukun kavennusleikkauksesta: "Pääsin takaisin työelämään, se on suurin asia"

0:24
Mika painoi ennen yli 200 kiloa – apu löytyi vatsalaukun ohitusleikkauksesta

Nyt 120-kiloinen Mika painoi aiemmin noin 200 kiloa. Hän karisti kilot lihavuusleikkauksen avulla. – Pääsin työelämään takaisin, se on suurin asia, Mika kuvaa.

Vielä vuonna 2014 Mika painoi noin 200 kiloa.

Aiemminkin hän oli ollut hieman ylipainoinen. Vuonna 2009 jotakin kuitenkin tapahtui: Mikan oikea nilkka murtui. Telaluu meni kolmeen osaan.

Edessä oli useamman vuoden sairasloma ja useita leikkauksia. Paino alkoi kohota, koska liikkuminen oli vaikeaa.

– Tuttuni oli käynyt lihavuusleikkauksessa ja sanoi, että kannattaisi sunkin, hän ainakin sai apua sitä kautta, Mika, 39, muistaa.

Kilot eivät karisseet

Hän yritti ennen leikkausta pudottaa painoa myös muilla tavoilla, mutta kilot eivät karisseet. Nilkka oli leikkauksissa myös jäykistetty, mikä osaltaan hankaloitti liikkumista.

Lopulta Mika ilmoitti terveyskeskukseen halustaan päästä lihavuusleikkaukseen. Ensimmäinen askel oli otettu.

Sitten ei pitkään aikaan tapahtunutkaan mitään.

– Soitin keskussairaalaan ja kysyin, mihin tämä on jäänyt. Se oli jäänyt keskeneräisenä sinne bittiavaruuteen, Mika kertoo hymyä äänessään.

Ennen leikkausta painosta piti pudottaa 10 prosenttia itsenäisesti. Muuten leikkaussalin ovet eivät aukenisi.

Pudotti 19 kiloa ennen leikkausta

Mika kävi ravintoterapeutilla. Avuksi painonpudotukseen ehdotettiin ENE-dieettiä, siis erittäin niukkaenergistä ruokavaliota. Siinä olisi saanut päivän aikana noin 800 kaloria erilaisista jauheista ja muista ruokavalmisteista. Mika päätti valita toisen reitin.

– Tiputin painon niin sanotulla pelkällä kotiruoalla. Mittasin gramman tarkkuudella jokaisen ruoka-annoksen ja katsoin, paljonko syön proteiinia ja vitamiineja, paljonko tulee kaloreita.

Näin putosi 19 kiloa. Vatsalaukun kavennusleikkaukseen päästiin maaliskuussa 2017.

Ateriana noin desin verran sosemaista ruokaa

Ennen leikkausta Mikalla oli epäilyksensä.

– Joka asiaahan pitää vähän epäillä, hän sanoo nauraen.

– Kävi mielessä, että mitenhän tämä nyt onnistuu ja miten on syömisen kanssa, varsinkin alussa, kun en oikeasti pystynyt syömään kuin pienen palan. Vettäkin kun joi, suunnilleen kun suun kastelit, niin se olikin jo siinä. Opettelu on siinä suurin juttu: ettei enää syö silmillään, vaan ymmärtää, että pienikin ruokamäärä vaikuttaa paljon nopeammin ja maha tulee täyteen.

Alussa Mika sai syödä vain noin desin sosemaista ruokaa. Soseruokavaliota jatkui viikkoja.

–  Nälän ja janon tunne hävisivät leikkauksen jälkeen. Olen pyrkinyt parin tunnin välein syömään, esimerkiksi proteiinipatukan tai puolikkaan omenan. Kuljen eväät taskussa.

Paino nyt noin 120 kiloa

Leikkauksen jälkeen paino lähti putoamaan heti, pikkuhiljaa.

– Noin puolisen vuotta tai vuosi se sitten jämähti 135 kiloon. Muutama kuukausi oltiin siinä, sitten se lähti taas putoamaan.

Nyt Mika on painanut puolisen vuotta 120 kiloa. Hän ei ota siitä stressiä.

– Päivä kerrallaan mennään, stressiä en ota asiasta. Ei saa olla itselleen liian ankara. Jos paino putoaa tietyn aikaa nopeasti ja jää sitten junnaamaan paikalleen, ei siitä kannata stressiä ottaa. Kyllä se taas tulee alas. Liikettä ja liikuntaa kun lisää, paino putoaa.

Mika syö lisävitamiinina ainoastaan D-vitamiinia. Muut ravinnearvot olivat kokeissa hyvät.

– Ravintoterapeuttikin ihmetteli, kun sanoin, että en syö vitamiineja. Syön jokaista ruokaa pienen määrän säännöllisesti. Pyrin syömään kaikkea mahdollista, Mika kuvaa.

Annoskoko nyt yksi kymmenesosa entisestä

Muutoksen Mika tajusi oikeastaan vasta vaatekaupassa. Hän oli ostamassa uusia vaatteita ja meni vanhasta muistista aiemmin sopineen, tutun koon luo.

– Totesin, että tuollaisia pitäisi saada. Myyjä sanoi, että et sä kyllä noin isoja tarvitse. Ajattelin, että jaaha! Enää ei leikkisästi sanottuna tarvitse Lainapeitteeltä hakea vaatteita, vaan on haettava ihan kaupasta, Mika sanoo.

Lounaalla annoskoko on nyt yksi kymmenesosa entisestä.

– Ruokatunnilla söin kaksi pientä perunaa, kaksi lihapullaa, kaksi viipaletta juustoa ja puolitoista desiä kotikaljaa. Siinä se on. Kolmannesta lihapullasta ei jaksanut syödä puoliakaan, sen sai jättää lautaselle.

Ei tavoitepainoa

Mikalla ei tällä hetkellä ole tavoitepainoa. Suurin voitto on jo saavutettu.

– Pääsin työelämään takaisin, se on suurin asia. Työpäivässä tulee 15 000–20 000 askelta. Se auttaa, kun liikuntaa tulee työn puolesta.

Suurin muutos on fyysinen. Mika ei koe, että leikkaus olisi muuttanut häntä ihmisenä. Tuttavat, joita Mika näkee harvemmin, eivät tosin enää tunnista häntä.

– He eivät meinaa tunnistaa kuin äänestä vasta: hetkinen, oletko se sinä? Kyllä olen. Kysyvät, että miten olet muuttunut noin paljon? Sanon, että jos reilun 80 kiloa on jo pudottanut, kyllä se saattaa moneen asiaan vaikuttaa!

Osittaiset lähteet: Duodecimlehti.fiTerve.fiHus.fi

Juttua muokattu 25.1.2019 klo 9.10: Kyseessä oli vatsalaukun kavennusleikkaus, ei ohitusleikkaus, kuten jutussa aiemmin luki.

Lue myös

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja