Tiesitkö nämä asiat hoivasta? Vanhuksen oma tahto on hoidon perusta, omaisen velvollisuus ei ole toimia ammattilaisten valvojana

Ympärivuorokautisessa hoidossa oli viime keväänä tehdyn seurantatutkimuksen aikaan noin 41 000 vanhusta, heistä monet muistisairaita.

STT kysyi kolmelta asiantuntijalta, mitä vanhusten hoivalta voi edellyttää ja miten pitää toimia ongelmatilanteissa. Vastaajina olivat neuvotteleva virkamies Satu Karppanen sosiaali- ja terveysministeriöstä, lakimies Reija Kauppi Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta Valvirasta ja johtava asiantuntija Sari Kehusmaa THL:stä. Vastausten sitaatit ovat suoria lainauksia haastatteluista.

Miten hoivapalveluiden asiakas tai hänen omaisensa voi määritellä, millaista hoitoa halutaan?

Hoitosuunnitelman lähtökohta on asiakkaan avun tarve, joka olisi tärkeää kartoittaa mahdollisimman tarkasti. Myös se olisi hyvä selvittää, miten paljon tukea saadaan omaisilta ja läheisiltä. Mitään sitovia määräyksiä esimerkiksi suihkukerroista tai vanhuksen kanssa vietettävästä ajasta ei ole. Tämäntapaiset toiveet tulisi ottaa esille hoitosuunnitelmaa tehtäessä. Perushoidon edellytetään yleisesti olevan hyvää ilman, että sitä erikseen hoitokeskustelussa pyydetään.

Mitä apua aiemmin tehdystä hoitotahdosta on hoivapalvelun laadun kannalta?

Se on tärkeä, sillä siihen voi kirjata muitakin kuin lääketieteellistä hoitoa koskevat ohjeet. Hoitotahdossa voi olla arkipäiväisiä toiveita elämänlaadusta, kuten lempiruuasta tai musiikin kuuntelusta. Hoitotahto kannattaa käydä etukäteen läpi jonkun läheisen kanssa. "Ei iäkkäänkään välttämättä tarvitse elää terveellisesti, jos ei halua."

Miten tarkasti asiakkaan toiveet kirjataan hoitosuunnitelmaan hoivapalvelun tuottajan kanssa?

Käytännöt vaihtelevat. Mitä aktiivisemmin asiakas tai hänen omaisensa ottavat asiat esiin, sitä tarkemmin ne kirjataan suunnitelmaan. "Tässä kohdassa kannustaisin olemaan aktiivinen."

Kenen tehtävä on valvoa hoidon laatua?

Se ei ole omaisen tehtävä, vaan se kuuluu yksikölle itselleen, viranomaisille ja kunnille. Iäkkäiden toimintakyky voi muuttua nopeasti, joten hyvään hoitoon kuuluu tiivis seuranta ja nopea reagointi. Sekä julkisen että yksityisen hoidon tulee täyttää samat kriteerit myös asiakkaan tilanteen seurannassa. "Valvontajärjestelmä ei voi olla omaisten varassa."

Miten omaisen tai vanhuksen tulee toimia, jos hän on tyytymätön hoitoon?

Ensisijaisesti asiaa kannattaa selvittää kyseisen toimintayksikön eli esimerkiksi hoivakodin kanssa.

Tapahtuneesta voi tehdä myös kirjallisen muistutuksen. Käytännössä muistutus tehdään esimerkiksi hoivakodin johtajalle tai kunnan vastuuhenkilölle, kuten perusturvajohtajalle.

Jos muistutus ei johda toivottuun tulokseen, miten kantelu tehdään?

Tarvittavat ohjeet ja lomakkeet löytyvät aluehallintovirastojen sivuilta. Kantelussa tulee yksilöidä, mitä toimenpidettä, menettelyä tai päätöstä kantelija pitää virheellisenä tai epäasianmukaisena.

Miten valvojaa valvotaan ja kuka siitä vastaa?

Aluehallintovirastot ja Valvira toimivat pääosin sosiaali- ja terveysministeriön valvonnassa. Viranomaisen toiminnasta voi kannella myös eduskunnan oikeusasiamiehelle ja oikeuskanslerille.

Mikä tässä kaikessa on kunnan rooli?

Keskeinen. Kunnat vastaavat lain mukaan palveluiden järjestämisestä omille kuntalaisilleen ja niillä on ensisijaisesti velvollisuus valvoa palveluitten järjestämistä. Kunnat solmivat ostopalvelusopimuksia, joissa tulisi tarkkaan määritellä, miten toimitaan, jos palvelu ei vastaa sovittua. "Sielläkin tulisi olla sanktiopykäliä."

Miten hyvin kunnat ovat onnistuneet tehtävässään?

Järjestelmän ongelma on, että kunnat ovat kovin erilaisia ja kunnilla on erilaiset mahdollisuudet ja vaihtelevaa osaamista tuottaa palveluita.