Tiesitkö? Nämä arkipäivän asiat ovat suomalaisia innovaatioita!

Tunnettujen brändien lisäksi Suomesta löytyy monta arkipäiväiseltä vaikuttavaa ylpeydenaihetta, innovaatioita, joiden emme aina edes muista olevan suomalaisten kehittämiä ideoita. Niin Suomen valtio, kuin yksittäiset suomalaisetkin, ovat ideoineet arkeamme helpottavia asioita, joita tänä päivänä pidämme itsestäänselvyyksinä.

Astiankuivauskaappi

Olet ehkä pistänyt merkille, että ulkomailla harvoin käytetään astiankuivauskaappeja. Astiat asetellaan pöydällä olevaan telineeseen, jolloin vesi valuu pöydälle. Toisinaan kuivausvälineenä käytetään vain pöydälle levitettyä liinaa. Lähes jokaiseen suomalaiskotiin kuuluva astiankuivauskaappi onkin suomalaisnaisen, Työtehoseuran kotitalousosaston päällikkö Maiju Gebhardin keksintö. Gebhard kehitteli kaapin vuosien 1944–1945 aikana, ja Enso-Gutzeit alkoi valmistaa kaappeja teollisesti vuonna 1948.

Äitiys- ja lastenneuvolajärjestelmä

Suomessa avattiin lastenneuvolat vuonna 1922, ja äitiysneuvolatoiminta aloitettiin vuonna 1926. Äitiys- ja lastenneuvolajärjestelmän toteutusta pidetään suomalaisena innovaationa, vaikkakin idea niistä omaksuttiinkin muualta maailmasta. Suomalaiseksi innovaatioksi järjestelmän tekee sen maksuttomuus ja laajuus. Suomessa neuvolan piiriin kuuluivat alusta alkaen kaikki lapset, ja vuodesta 1960 alkaen kaikki äidit.

Äitiysavustuspakkaus

Suomen valtion äitiysavustuspakkaus on niin ikään suomalainen innovaatio. Äitiysavustusta alettiin jakaa vuonna 1937, ja heti alusta alkaen sitä oli mahdollista lunastaa joko rahallisena avustuksena, tai vaatepakkauksena. Äitiyspakkaus on kansainvälisesti ainutlaatuinen ilmiö, ja sota-ajan taloudellisesti niukkoina vuosina se oli erittäin haluttu ja tarpeellinen.

Äitiysavustusta jaettiin vuoteen 1949 saakka vain vähävaraisille perheille, mutta nykyään sen saavat kaikki äidit. Pakkauksen suosiota ja tarpeellisuutta tukee se, että yhä vuosituhannen alussa 75 prosenttia lapsiperheistä valitsi vauvanhoitotarvikkeita sisältävän pakkauksen rahallisen avustuksen sijaan.

Kouluruokailu

Suomi oli maailman ensimmäinen valtio, joka otti käyttöönsä ilmaisen kouluruokailun vuonna 1943. Aluksi oppilaat osallistuivat itse ruoan hankkimiseen, mutta jo viiden vuoden siirtymäajan jälkeen jokaiseen kansakouluun syntyi keittiö ja ruokala. Lukioissa maksuton kouluruokailu aloitettiin vasta 1980-luvulla. Ravitsemuksellisten vaikutusten lisäksi kouluruokailulla on ollut laajat terveyteen ja tapakasvatukseen liittyvät vaikutukset.

Myös Afrikan tähti -peli on suomalainen keksintö. Sen kehitti nuori, maantiedosta innostunut Kari Mannerla, 1950-luvun alussa. Myöhemmin peli on menestynyt myös ulkomailla. Ensimmäisenä vuotena peliä myytiin kymmenen tuhatta kappaletta, ja kaiken kaikkiaan sitä on myyty jo yli 3,5 miljoonaa kappaletta.

MTV3 Helmi

Lähde: Suomalaisia innovaatioita, Suomi-konepistoolista Habbo hotelliin

Kuvat: Lehtikuva, Shutterstock