THL: Maahan muuttaneista lähes kaikki saanut riittävästi tietoa koronaviruksesta – ovat silti yliedustettuina tilastoissa

Koko väestöstä saman toistaa peräti 98 prosenttia.

Maahan muuttaneista, joilla suomen tai ruotsin kielen taito oli erinomainen, 97 prosenttia ilmoitti saaneensa riittävästi tietoa koronasta.

Ne, joilla suomen tai ruotsin taito oli keskitasoinen, osuus oli 92 prosenttia. Korkeintaan aloittelijatason suomen tai ruotsin osaajista lukema oli 91 prosentti.

Tiedot ilmenevät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toteuttamasta Koronaepidemian vaikutukset ulkomailla syntyneiden hyvinvointiin -tutkimuksesta, jossa maahan muuttaneiden vastauksia verrattiin koko väestön vastauksiin FinTerveys 2017 -seurantatutkimuksessa.

Lue lisää: Osa luistaa maskin käytöstä vedoten terveyssyihin – asiantuntijan mukaan kyse on asenneongelmasta: "Todella harvoin mikään sairaus oikeasti estää maskin käytön"

Näistä ohjeista oltiin tietoisia

Lähes kaikki vastaajat kertoivat pysyvänsä kotona flunssaoireisina ja noudattavansa hyvää käsi- ja yskimishygieniaa. Suurin osa myös noudatti turvavälejä ja vältti kättelyä, maahan muuttaneet kuitenkin koko väestöä hieman harvemmin.

Maahan muuttaneista 81 prosenttia ja koko väestöstä 85 prosenttia kertoi käyttävänsä kasvomaskia vapaa-ajallaan.

Vaikka 85 prosenttia myös maahan muuttaneista on välttänyt matkustamista ulkomaille, tätä suositusta noudattaneiden osuus oli koko väestöön verrattuna alhaisempi. Koko väestöstä 96 prosenttia kertoi noudattaneensa suositusta.

Lue myös: Vieraskielisten koronatartuntaluvut kasvoivat pk-seudulla entisestään – nämä tekijät altistavat tartunnoille

Kaikkiaan naiset noudattivat suosituksia pääsääntöisesti miehiä hieman tarkemmin.

– Suurin osa sekä koko väestössä että maahan muuttaneissa kertoo saaneensa riittävästi tietoa koronaepidemiasta ja noudattavansa suosituksia. Tiedämme kuitenkin, että maahan muuttaneet ovat yliedustettuina koronatartunnan saaneissa. Monella heistä on työhön liittyviä tekijöitä, jotka lisäävät tartuntariskiä, sanoo THL:n tutkimuspäällikkö Natalia Skogberg tiedotteessa.

– Myös erilaiset muut tekijät, kuten alhaisempi koulutus ja tulot sekä ahtaampi asuminen yksin tai yhdessä, voivat lisätä tartuntariskiä, hän jatkaa.

Työssä tai harjoittelussa oli 75 prosenttia tutkimukseen osallistuneista maahan muuttaneista ja 78 prosenttia koko väestöstä.

Tutkimus toteutettiin kyselynä väestörekisteristä satunnaisesti valituille ulkomailla syntyneille henkilöille. Kyselyyn vastasi 3 668 henkilöä, jotka olivat 20-60-vuotiaita. Osallistumisaktiivisuus oli 60 prosenttia.

Koko väestölle kohdennettuun kansalliseen FinTerveys 2017 -seurantatutkimukseeen osallistui 3 490 henkilöä. Osallistumisaktiivisuus oli 51 prosenttia.