Lääketieteellisiä perusteita olla käyttämättä kasvomaskia ei juuri ole, kertoo dosentti, keuhkosairauksien erikoislääkäri Tuula Vasankari MTV Uutisten haastattelussa.
Viime viikolla maskisuositus muuttui maskipakoksi monissa kulkuvälineissä, kuten kaikissa VR:n junissa, Onnibusseissa ja joidenkin suurten kaupunkien julkisessa liikenteessä.
Paheneva koronatilanne ei kuitenkaan ole pyyhkinyt pois maskittomia ihmisiä, vaan niitä löytyy niin junista, busseista, metrosta kuin raitiovaunuistakin edelleen. Osa ilman maskia matkustavista vetoaa terveydellisiin syihin – joita ei asiantuntijoiden mukaan ole.
– Todella harvoin mikään fyysinen sairaus oikeasti estää maskin käytön. Valtaosa ihmisistä siis pystyy käyttämään kaupoista ja apteekeista saatavaa kirurgista kasvomaskia, vaikka heillä olisi esimerkiksi astma tai jokin keuhkosairaus, selventää dosentti, keuhkosairauksien erikoislääkäri Tuula Vasankari.
Vasankarin mukaan on olemassa marginaalinen ihmisryhmä, jolla on esimerkiksi todella vaikea keuhkoahtaumatauti, ja joka ei kasvomaskia pystyisi käyttämään. Sellaiset ihmiset eivät kuitenkaan kykene liikkumaan julkisilla kulkuvälineillä, vaan heille muutaman metrin kävelykin tuottaa vaikeuksia.
Hengitysliiton viestintä- ja kehittämisjohtaja Hanna Salminen on samoilla linjoilla.
– Käsityksemme on, että henkilöt, jotka eivät terveyssyistä pysty kasvomaskia käyttämään, ovat kotihappihoidossa olevia. He eivät käytä julkista liikennettä eivätkä pääosin hoida omia apteekki- tai kaupassakäyntiasioitaan, Salminen sanoo.
Hengitysliiton mukaan maskittomuus perustuu enemmän omaan tunteeseen maskin epäsopivuudesta tai haitasta sen käytöstä kuin itse fysiologiseen esteeseen käyttää maskia.