Testissä trampoliinivoimistelu: Hauska treeni koukuttaa

Voimisteluseura Bounce Espoo on erikoistunut trampoliinivoimisteluun. Harjoitussalissa Ruusutropan koululla teinitytöt kieppuvat voltteja katonrajassa ja ponnistavat huimiin korkeuksiin helpon näköisesti. Uskaltaako tätä edes kokeilla?

Opettaja Memma Brunfeldt rohkaisee kaikkia kiinnostuneita mukaan pomppimaan. Aloittelijoille ei ole vaatimuksia, ja tunneilla edetään vähitellen kohti vaikeampia temppuja.

Voimistelutrampoliinilta singahtaa jopa kolme kertaa korkeammalle kuin monen takapihalta löytyvältä perustrampoliinilta. Trampoliinitreeni kehittää kehonhallintaa kuin huomaamatta, ja sopii loistavasti myös muiden treenien oheen.

Toimitus testaa

Testasimme aloittelijoina trampoliinitunnin. Alkulämmittelyn jälkeen teimme vuoronperään trampoliinitemppuja, kuten perushaarahyppy, istumaanhyppy ja hyppynarun pyörittäminen sekä muita akrobatian alkeita.

Hei me lennetään!

"Olen luonnostani melko kömpelö enkä todellakaan mikään atleetti, joten ajatus ilmassa temppuilusta jännitti. Matolla tehtävät kuperkeikat ja muut akrobatialiikkeiden harjoitukset pakottivat kohtaamaan koululiikunnan traumat. Yllättäen huomasin kuitenkin nauttivani temppuilusta. Onnistumisen kokemuksia sai helposti.

Trampoliinilla pomppiminen oli yllättävän vaikeaa aluksi. Tuntui, ettei voimaa tarvinnut juuri lainkaan, sillä jo pienellä pompulla pääsi melko korkealle. Kehonhallinta ilmassa ja pomppiessa oli yllättävän hankalaa, ja keskittymisen herpaantuminen kostautui helposti pyllähdyksenä. Tarkoituksella pyllähtämiseen tarvitsin yllättävän paljon rohkeutta, mutta uskallettuani lopulta heittäytyä pystyin pomppaamaan istualteni ja takaisin ylös. Haarahyppyjä ja kerähyppyjä tehdessä tuntui, kuin lentäisi. Kikatin kuin pieni lapsi!

Hyppiminen oli niin hauskaa, ettei sitä olisi malttanut lopettaa. Ei, vaikka laji osoittautui yllättävän rankaksi. Jalat olivat maitohapoilla, hiki virtasi ja vettä kului, mutta silti temppuja halusi päästä kokeilemaan yhä uudestaan. Pomppiminen sai aikaan myös merisairauden tuntemuksia alussa. Silti päällimmäiseksi jäi tunne itsensä ylittämisestä.

Maa tuntui lentelyn jälkeen kahlitsevalta ja jalat raskailta. Kokeilepa pompata tasaisella maalla trampoliinitunnin jälkeen! Jalat tuntuvat kuin halvaantuneilta."

Nainen, 27

Haluaisin päästä tekemään voltteja!

"Minusta on kiva ylittää itseni kaikissa erilaisissa tempauksissa. Liikun aina säännöllisen epäsäännöllisesti, mutta kuntoni on onneksi kuitenkin melko hyvä.

Kävimme testaamaan trampoliinivoimistelua, mikä oli kyllä äärimmäisen jännittävää. Minulla ei juurikaan ollut odotuksia lajin suhteen, mutta yllätyin silti todella positiivisesti. Minusta oli ihanaa hyppiä trampoliinilla kohti korkeuksia. Kokeilimme erilaisia liikkeitä ja nautin siitä, että sain hien pintaan todella erikoisella tavalla. Haluaisin vielä kokeilla lajia uudestaan ja päästä tekemään voltteja ja kaikkea muuta jännää.

Lajin suhteen ei ole juurikaan mitään erikoisvaatimuksia, kunhan ne ovat vain sellaiset vaatteet, jotka eivät vahingossa jää verkon väliin. Sisäpelikenkiä tai muitakaan hienouksia ei tarvitse. Ehkä hieman rintaville naisille suosittelisin urheiluliiviä, koska trampoliinilla tulee kuitenkin melkoisesti pompittua.

Lajissa vaaditaan rohkeutta, heittäytymistä, kehonhallintaa ja roppakaupalla hyvää mieltä. Lajia testatessa hymy nousi huulille moneen otteeseen ja en melkein edes olisi malttanut lopettaa harjoittelua ollenkaan. Päässä hieman huippasi välillä, koska tasapainoelin ei välttämättä ole tottunut noin suuriin korkeuseroihin.

Seuraavana päivänä minulla oli hieman paikat kipeänä, mutta ei liian kipeänä. Olen nähtävästi jännittänyt kehoani ihan huomaamatta ja käyttänyt sellaisia lihaksia, joita ei edes tiennyt olevan. Menisin ehdottomasti uudelleen ja suosittelen kaikille, jotka kaipaavat treeniinsä hauskaa vaihtelua."

Nainen, 25

Yllätyin omasta osaamisestani

"Olen aina pitänyt itseäni todella kömpelönä ja kankeana. En siis odottanut, että minusta kuoriutuisi ilmassa voltteja tekevä akrobaatti. Yllätyin todella, miten luontevasti oikeat liikeradat tulivat, kun harjoittelimme ensin pienellä trampoliinilla esimerkiksi alastuloa. Teinkin lopulta kaikki temput, joita ohjaaja kehotti tekemään!

Huomasin, että kuntosaliharrastuksen myötä kertyneestä voimasta oli aika paljon hyötyä, vaikka sinänsä trampoliinilla hyppiminen oli kevyttä. Toisaalta myös salilla saatu tietoisuus omasta kropasta auttoi liikkeiden oppimisessa.

Hyppiminen itsessään oli ihan mielettömän hauskaa, mutta se vaati myös jonkin verran rohkeutta. Piti luottaa siihen, että hyppy ei voi mennä trampoliinilta ohi. Heti, kun päästin irti jännityksestä, huomasin kikattelevani ja jopa kiljahtelevani kuin teinityttö.

Trampoliinihyppely oli ihan mahtavaa aerobista liikuntaa, syke nousi ja hiki virtasi! En huomannut seuraavana päivänä, että paikat olisivat olleet jumissa.

Menisin ehdottomasti tunnille uudestaan ja aloinkin heti miettiä kuinka hyvin hyppiminen sopisi yhteen salilla treenaamisen kanssa. Olen todella laiska juoksija, mutta jotain aerobista pitäisi silti tehdä, jotta rasva alkaisi tiristä lihasten päältä"

Nainen, 25

Parempaa ja haastavampaa treeniä kuin kuvittelisi

"Rauhallista ja hidasta lajia etsivälle trampoliinitunti ei välttämättä ole omiaan, sillä siinä jos jossain pääsee testaamaan omaa rohkeutta ja kuntoa. Temppuili vaatii pientä hurjapäisyyttä sekä itsensä voittamista.

Pääsimme kokeilemaan ensimmäisellä tunnillamme monenlaisia temppuja, joista tämä testaaja innostui kovasti. Trampoliinitunti sopii selvästi kaikenlaisille liikkujille – jopa sohvaperunalle. Enpä olisi kuvitellut, että minusta on pyörittämään hyppynarua ilmalennon aikana tai pomppaamaan monta metriä lattiasta innosta hihkuen.

Olen joskus lapsena harrastanut telinevoimistelua ja varpaat ojentuivat automaattisesti hypyissä, mutta tasapaino oli hiukan hakusessa. Innostuin monesti ponnistamaan liian korkealle ja yrittäessäni pysäyttää vauhtia kömmähdin takapuolelleni.

En olisi kuvitellut pelkän hyppimisen trampoliinilla olevan niin rankkaa ja väsyttävää, mutta olin täysin loppu muutaman minuutin pomppisen jälkeen. Jälkeenpäin tuntui ihanasti siltä, kuin olisi treenannut kokonaisen tunnin täysillä, mutta kroppa ei kuitenkaan kipeytynyt.

Ainoa mikä pilasi hieman iloni oli huimaus, joka iski minuun aina astuessani trampoliinilta maankamaralle. Olo oli kuin merisairaalla ruotsinlaivalla.

Mietin pomppiessa alkaisiko tunti tylsistyttää jossain vaiheessa, mutta todennäköisesti temppujen vaikeutuminen asteittain pitäisi lajin mielenkiintoisena. Seuraavaksi siis voltteja tekemään!"

Nainen, 33

Taidetta trampoliinilla – tältä näyttää olympiatason pomppiminen!