Elokuun ensimmäisellä viikolla alkoi peräti 19 uutta koronapotilaan tehohoitojaksoa. Hoitajaksojen määrä lähti selvään nousuun heinäkuussa. Tehohoitokäyrät laahavat parisen viikkoa tartuntakäyriä jäljessä, joten nyt pelkona on, että viime päivien korkeat tartuntaluvut näkyvät loppukuusta sairaaloissa.
Koronapotilaiden määrä sairaaloiden teho-osastoilla on alkanut jälleen kasvaa muutaman hiljaisen viikon jälkeen. Viikolla 31 sairaaloissa ympäri Suomen alkoi 19 uutta koronapotilaan tehohoitojaksoa. Viikkoa aikaisemmin uusia tehohoitojaksoja alkoi 6. Sairaaloiden tehohoitopotilaista noin kymmenes on nyt koronapotilaita.
Kansallisen tehohoidon covid-19-koordinaatioryhmän puheenjohtajan ja tehohoidon professorin Matti Reinikaisen mukaan tehohoidon tarve on kasvanut viime päivinä selvästi. Hänestä on myös ilmeistä, että tarve tulee vielä kasvamaan nykyisestä.
– Nyt tietysti, kun viimeaikaiset tapausmäärät ovat voimakkaasti kasvaneet, on aihetta olla huolissaan siitä, että tehohoidon tarve voi merkittävästi kasvaa tulevina viikkoina. Olisin kovin mielelläni väärässä tästä, mutta pelkäänpä, että olen oikeassa, Reinikainen sanoo MTV Uutisten haastattelussa.
Tehohoitopotilaiden määrä on kytköksissä kasvaviin tautitapauksiin. Tautitapaukset heijastuvat teho-osastoille parin viikon viiveellä, sillä koronaviruksen aiheuttaman taudin äityminen pahaksi voi kestää noin kymmenen päivää.
– Tämä nykyinen potilasmäärä saadaan varmasti hoidettua. Mutta jos potilasmäärä merkittävästi kasvaa, niin aika äkkiä ollaan siinä tilanteessa, että sairaalan muita toimintoja voidaan joutua supistamaan, Reinikainen toteaa.
Aiemmissa epidemian vaiheissa on havaittu, että kun tehohoitokapasiteetista 15-20 prosenttia on koronapotilaiden käytössä, edellyttää potilasmäärän kasvu jo sairaalan muiden toimintojen supistamista.
Juuri nyt olemme Reinikaisen mielestä ”vielä hallittavissa olevan” ja ”hyvin huonoksi kääntyvän” tautitilanteen välimaastossa. Tartuntamäärien kasvu pitäisi nyt saada taitettua, jotta tilanne ei pääse pahaksi.
Syksyä kohti viime vuotta huonommasta lähtökohdasta
Viime kesänä koronaan liittyvä tehohoidon tarve loppui hetkellisesti lähes täysin. Koko kesänä sairaaloissa oli potilaita vain yksittäisissä tehohoitojaksoissa.
Tänä kesänä nollatasolle ei ole päästy, vaan tehohoitopotilaita on jatkuvasti ollut jonkin verran. Tilannetta selittävät deltamuunnoksen yleistyminen ja ihmisten lisääntyneet sosiaaliset kontaktit.
Lue myös: Mikä on pikatesti ja onko se luotettava? Tässä koostettuna eri koronatestien heikkoudet ja vahvuudet
Myös kohti syksyä lähdetään siis eri tilanteesta kuin vuosi sitten. Kun viime syksynä tartuntoja alkoi ilmetä, kesti melko pitkään, ennen kuin ne alkoivat heijastua myös sairaala- ja tehohoidon tarpeeseen.
Nyt tilanne on eri.
– Nyt tavallaan tämä taso, jolta syksyyn lähdetään, on huomattavasti huonompi, kuin mitä se oli viime vuonna, Reinikainen sanoo.
Toisesta näkökulmasta katsoen väestön rokotekattavuuden parantuminen auttaa epidemiatilanteen hallintaa. Vielä on kuitenkin matkaa siihen, että rokotekattavuus saataisiin Suomessa riittävälle tasolle.
Tehohoitopotilainen ikä on laskenut
Kesän aikana tehohoitoon on alkanut päätyä enemmän selvästi aiempaa nuorempia koronapotilaita.
Loppukevääseen 2021 saakka potilaiden mediaani-ikä oli 60 vuotta. Nyt kesällä mediaani-ikä on laskenut 50 vuoteen.
– Kutakuinkin kolmasosa potilaista, tai viime aikoina jopa isompi osuus, on ollut alle 40-vuotiaita. Selvästi aiempaa nuorempia potilaita on enemmän tehohoidossa.
Tehohoitopotilaiden nuortumista selittää, että vanhemmissa ikäryhmissä rokotekattavuus alkaa olla jo hyvällä tasolla.
Täysi rokotesarja antaa hyvän suojan vakavaa koronavirustautia vastaan. Tehohoidon professori Reinikainen ei ole kuullut Suomen sisällä yhdestäkään tapauksesta, jossa täysin rokotettu ihminen olisi päätynyt koronaviruksen vuoksi enää tehohoitoon.
Maailmalla tapauksia on joitakin, mutta nekin ovat hyvin harvinaisia.