Sokeri on terveyskeskustelussa muodostunut pahikseksi, jota syytetään ihmisten lihomisesta sekä lihomiseen liittyvistä sairauksista. Toisinaan mustavalkoiseksi muuttuneessa keskustelussa terveyttä nakertaviksi sokereiksi leimataan kaikki hiilihydraatit, vaikka niillä on elimistössä olennainen tehtävä.
Kaikki hiilihydraatit koostuvat sokeriyksiköistä, kuten glukoosista, fruktoosista ja galaktoosista. Arkikielessä sokerilla viitataan monesti esimerkiksi karkkeihin lisättyyn pöytäsokeriin eli sakkaroosiin, joka koostuu glukoosista ja fruktoosista. Glukoosia ja fruktoosia löytyy luonnostaan esimerkiksi marjoista ja hedelmistä. Maitosokeri eli laktoosi puolestaan muodostuu galaktoosista ja glukoosista.
Elimistö pilkkoo kaikki hiilihydraattiketjut glukoosiksi, jotta ne pystyvät imeytymään suolistosta verenkiertoon ja sitä kautta antamaan energiaa esimerkiksi aivoille, jotka eivät pysty käyttämään energianlähteenään kuin glukoosimolekyylejä. Jos kaikki hiilihydraatit ja sokerit olisivat ihmiselle pahasta, tällaista mekanismia tuskin olisi kehittynyt.
– Elimistön tärkein tehtävä on turvata aivojen energiansaanti, että aivot pysyvät toiminnassa. Koska jos aivot eivät toimi kunnolla, koko ihminen kuolee, sanoo ravitsemusterapeutti Kirsi Englund Terveystalosta.
Jos ihminen ei saa ravinnostaan ollenkaan hiilihydraatteja eli sokereita, menevät elimistön aineenvaihduntamekanismit hätätilaan. Turvatakseen aivojen toiminnan elimistö alkaa ottamaan lihaksista proteiineja ja rasvakudoksesta rasvahappoja ja muokkaamaan niitä ketoaineiden avulla glukoosiksi.
– Periaatteessa ihminen pärjää ilman sokeria, mutta ei ole välttämättä mitään syytä pyrkiä sellaiseen tilanteeseen, Englund sanoo.
