Tätä kaikkea sokeri tekee kehossa: vaikutusta myös syöpäsoluihin – näin syömällä sokerin saanti pysyy riittävän pienenä

Onko jugurtti ja mehu aamupalasi? Siinä tulikin päivän sokeriannos täyteen. 1:34
Katso myös: Onko tämä aamupalasi? Päivän sokeriannos tulikin siinä. Asiantuntija kertoo myös, miksi sokeri on niin koukuttavaa.

Sokeri on ihmiselle tärkeä, mutta myös pirullinen aine. Se vauhdittaa muun muassa syöpäsolujen kasvua sekä suojaa niitä lääkkeiden vaikutukselta.

Sokerin vaikutuksesta kehon toimintaan on paljon tieteellistä näyttöä. Dosentti Kirsi Rilla Itä-Suomen yliopiston biolääketieteen yksiköstä muistuttaa sokerin tekevän kehossa myös paljon hyvää.

– Sokereita tarvitaan kehon normaalitoimintaan, esimerkiksi energian lähteenä, rakennusaineena kudoksille ja viestinvälittäjänä, Rilla sanoo.

Huonoja vaikutuksia riittää myös. Yksi niistä on Rillan tutkimusalaa: sokerin vaikutus syöpäsoluihin.

– Syöpäsolut ahmivat sokeria tavallisia soluja tehokkaammin tuottaakseen itselleen energiaa. Sokeri vauhdittaa syöpäsolujen hyvinvointia – niiden lisääntymistä, liikkumista ja etäpesäkkeiden lähettämistä.

Syöpäsolut ympäröivät itsensä sokerikuorrutuksella

Kaiken lisäksi sokeri auttaa syöpäsoluja suojautumaan lääkkeiltä.

– Solut pystyvät tuottamaan ympärilleen sokerikuorrutuksen, jolla ne pystyvät huijaamaan elimistön puolustusjärjestelmää. Kerros suojaa syöpäsoluja myös syöpälääkkeiltä – lääkkeet eivät pysty tunkeutumaan soluihin sokerivaipan läpi.

Rillan tutkimusryhmä Itä-Suomen yliopistossa on tutkinut erityisesti yhtä suojaavan kerroksen sokerimolekyylia: hyaluronaania. Tutkijat huomasivat, että hyaluronaanipitoisuuksia säätelemällä voi olla mahdollista hidastaa syövän etenemistä ja tehostaa syöpälääkkeiden vaikutusta.

Rillan mukaan sokerin haittavaikutukset ovat enimmäkseen epäsuoria.

– Jos sokeria on liikaa, se edistää syöpäsolujen kasvua. Enemmän sokerin vaikutukset syöpään ovat kuitenkin epäsuoria. Se lisää ylipainoa, diabetesta, tulehduksia ja rasvamaksaa ja ne lisäävät puolestaan syöpäriskiä.

Sokerin karsiminen ei ole yksistään ratkaisu terveyteen

Ravitsemusterapian professori Ursula Schwab Itä-Suomen yliopistosta kertoo puolestaan, että sokeri lisää sepelvaltimotautia, kohonnutta verenpainetta, tyypin 2 diabetesta ja muistisairauksia. Hän painottaa, että haitoista huolimatta sokerittomaan ruokavalioon ei tarvitse pyrkiä.

– Ruokavalio on aina kokonaisuus. Ravitsemussuositusten mukaan sokerin osuus ruoasta saatavasta energiasta tulisi olla alle 10 prosenttia. Tämä tarkoittaa naisella noin alle 40 gramaa ja miehellä noin alle 50 grammaa päivässä. Sokerittomaan ruokavalioon ei siis tarvitse pyrkiä, vaan kohtuukäyttö riittää.

Katso ylläolevalta videolta, kuinka pienellä aamupalalla voi jo saada sokerisuosituksen täyteen.

Runsas sokerin määrä köyhdyttää ruokavalion ravitsemuksellisuutta

Schwabin mukaan runsaan sokerin käytön suurin ongelma on ruokavalion köyhtyminen.

– Jos sokeria on ruokavaliossa runsaasti, se köyhdyttää ruokavalion ravitsemuksellista laatua, sillä se ei sisällä energian lisäksi mitään suojaravintoaineita (vitamiineja tai kivennäisaineita). Tämä on runsaan sokeri käytön suurin ongelma. Esimerkiksi kuitua on runsassokerisessa ruokavaliossa erittäin harvoin riittävästi.

– Sillä, että karsii sokeria, ei valitettavasti turvaa sitä, että ruokavalio olisi täysipainoinen ja terveyttä edistävä. Monia muitakin asioita pitäisi huomioida ruokakolmion mukaisesti.

Ravitsemusterapian professori Ursula Schwabin mukaan alla olevalla ruokavaliolla sokerin saanti pysyy riittävän pienenä ja sairausriski vähenee:

– Perustan muodostavat kasvikset, marjat ja hedelmät.
– Viljatuotteista suositaan täysjyvätuotteita, ravintorasvoista pehmeitä ja juoksevia rasvoja, maitotuotteista rasvattomia ja vähärasvaisia vaihtoehtoja.
– Ruokavaliossa on hyvä olla lihaa, kalaa, siipikarjaa tai kasviproteiinin lähteitä (esim. palkokasveja).
– Kolmion huipulla ovat sattumat eli sellaisia ruokia, joita ei pitäisi käyttää päivittäin eikä oikeastaan viikottainkaan: makkaroita, rasvaisia leivonnaisia, makeisia, sokeroituja juomia, rasvaisia maitovalmisteita, vähäkuituisia viljatuotteita ja kovia rasvoja, kuten voita ja kookosrasvaa.

Lue myös:

    Uusimmat