Koronaepidemian ympärillä on ehtinyt liikkua paljon kuulopuheita ja uskomuksia. Viime viikolla Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen toppuutteli muita asiantuntijoita ja mediaa muun muassa pintojen kautta tapahtuvista tartunnoista.
Salmisen mukaan varoittelut viruksen tarttumisesta pinnoilta muuten kuin aivan tuoreista eritteistä eivät ole relevantteja arkielämässä. Pintahygienia on sen sijaan olennaista terveydenhuollon puolella, missä potilailla on usein keskimääräistä kovempia oireita.
Sairaalaolosuhteissa pintahygienialla suojellaan paitsi omaa potilasta myös muita potilaita ja henkilökuntaa.
Pintatartunnoista liikkuvat harhakäsitykset johtuvat osaltaan asian tiimoilta tehdyistä tutkimuksista. Niissä kuitenkin tarkkaillaan juuri sairaalaympäristöjä, ja tutkimusmenetelmät ovat Salmisen mukaan erityisherkkiä ja laboratorioihin suunniteltuja.
THL:n johtavan asiantuntijan Carita Savolainen-Kopran mukaan juuri arkielämän olosuhteiden vaihtelevuus on pintahygienian kannalta merkittävässä roolissa.
– Kun puhutaan pinnoista ja olosuhteista normaalissa elämässä, voivat lämpötilat ja ilmankosteus vaihdella. Kaikki nämä vaihtelut heikentävät viruksen säilyvyyttä, Savolainen-Kopra kertoo STT:lle.
– Se on aina hyvä muistaa, että normaali elämä ei ole laboratorio.
Lue myös: Koronaviruksen ”syntysija” yhä eristettynä – täältä kaikki alkoi: "Sen ei pitäisi levitä enää ihmisten keskuudessa, kun markkina-alue on suljettu"
Kädet ovat pintoja parempi alusta virukselle
Savolainen-Kopran mukaan pintojen kautta tarttumista ei tällä hetkellä pidetä koronan kohdalla merkittävänä tartuntareittinä, vaan virus tarttuu pääasiallisesti pisaratartuntana.
Samaa kertovat hänen mukaansa muun muassa maailman terveysjärjestö WHO sekä Yhdysvaltain tartuntatautiviranomainen CDC.
Käsien pesu on kuitenkin asiantuntijoiden mukaan tärkeää ihmisten välisen kontaktin vuoksi.
Lue myös: Koronavirus lukuina: Katso tästä kuolonuhrit, tartuntamäärät ja levinneisyys
Käsiin voi saada toisen ihmisen virusta sisältävää hengityseritettä esimerkiksi kättelemisen kautta. Kädet ovat myös parempi alusta virukselle kuin elottomat pinnat.
– Käsillä se säilyy paremmin, koska kädet ovat orgaanista materiaalia, joka on sopivan lämpöistä, vähän kosteatakin ja ph-tasapaino on oikeanlainen, Salminen tarkentaa STT:lle.
Kertakäyttöpyyhkeet hygienisimpiä
Savolainen-Kopran mukaan myös käsien kuivaamisesta on olemassa varsin paljon tutkittua tietoa. Tutkimukset viittaavat vahvasti siihen suuntaan, että hygieenisimpiä vaihtoehtoja ovat kertakäyttöiset käsipyyhkeet tai henkilökohtaiset käsipyyhkeet.
Sen sijaan ilmaa puhaltavat käsikuivaimet eivät selviä testeistä yhtä puhtain paperein.
– Niistä on tietoa, että ne levittävät varsin tehokkaasti niitä mahdollisesti käsiin jääneitä mikrobeja pitkin sitä tilaa, missä ne ovat, Savolainen-Kopra kertoo.
Salmisen mukaan kuivaimet eivät ole niin suuri ongelma, koska kädet ovat siinä vaiheessa jo pestyt.
– Ei siinä vaiheessakaan kannata suuresti huolestua, mutta itse suosin papereita, Salminen sanoo.
Normaalit pesuaineet sopivat
Monissa toimitiloissa on alettu myös miettiä lisäsiivouksen tarvetta. Työterveyslaitos on myös julkaissut tuoreeltaan koronavirukseen liittyviä siivousohjeita. Savolainen-Kopran mukaan normaali huolellinen siivoaminen kuitenkin riittää.
Hänen mielestään lisäsiivoukset eivät ole turhia, mutta hän ei halua kuitenkaan lietsoa mitään siivoushysteriaa.
– Normaalit pesuaineet sopivat oikein hyvin. Jos ajatellaan, että on esimerkiksi yhteiskäyttöisiä laitteita tai esimerkiksi ovenkahvoja, joihin voidaan koskea juuri sen aivastamisen jälkeen, niin kyllä sellaisten pyyhkimisestä voi olla hyötyä.
Lue myös: Opetuspäällikkö perustelee ristiriitaista viestintää Kangasalan koronatapauksessa: "Tietojeni mukaan ensimmäinen testitulos oli negatiivinen" – toinen testi varmisti tartunnan
Lentokoneessa tapahtuvat tartunnat harvinaisia
Ulkomailla jylläävät koronaepidemiat ovat vähentäneet ihmisten matkustusintoa huomattavasti. Lentokoneen kaltainen suljettu tila voidaan myös kokea turhan otolliseksi paikaksi taudin tarttumiselle.
– Siitä tulee helposti se mielikuva, että jos ollaan lentokoneessa, niin se ilma kiertää siellä ympäriinsä ja sieltä kulkeutuvat virukset yhdestä päästä toiseen, Salminen sanoo.
Lentokoneessa tapahtuvat tartunnat ovat hänen mukaansa kuitenkin erittäin harvinaisia.
– Me tunnetaan yksi tällainen tuhkarokkotapaus. Tuhkarokko on kaikkein tartuttavin kaikista virustartunnoista. Se tarttuu ilman välityksellä ja sen vuoksi se on tavallaan herkkä indikaattori. Mutta muissa yhteyksissä on hyvin harvinaista, että kukaan olisi lennolla tartuntaa saanut.
Ei tartu ilmateitse
Korona sen sijaan ei ole ilmateitse tarttuva. Tämän lisäksi lentokoneen ilmastoinnin myötä koneeseen tulee korvausilmaa.
Ilman kierto tapahtuu penkkiriveittäin ja ilmastoinnissa on käytössä niin sanotut hepa-filtterit – suodattimet, jotka ovat samoja, joita käytetään korkean turvallisuuden laboratorioissa.
– Siihen perustuu se, että ilman jotakin erityistä syytä ei ole tarvetta jäljittää vaikkapa koko lentokoneen porukkaa, koska he eivät käytännössä ole altistuneita.
Lue myös: Koronaviruksen aiheuttamat erikoistoimenpiteet jakavat Italian kahteen osaan – Suomen Rooman-suurlähetystöllä valmiussuunnitelma evakuoimisen varalle: "Sellaisessa tilanteessa ei vielä olla"
Vaikka mahdolliset altistuneet pyritään aina selvittämään epidemian torjumiseksi, ei altistunut henkilö ole THL:n näkemyksen mukaan tartuntariski, vaan tartunta voi tapahtua vasta mahdollisten oireiden esiintymisen jälkeen. Savolainen-Kopran mukaan tämä on myös kansainvälisesti jaettu näkemys.
Savolainen-Kopran mukaan hengitystieinfektioiden osalta ihminen on yleensäkin tartuttavimmillaan silloin, kun oireet ovat juuri alkaneet ja oma olo on jo selkeästi flunssainen. Tällöin virusta on eniten ja tartuttavuus myös siten suurin.
– Siitä lähdetään, että jos oireita ei ole, ei voida myöskään ennakoida, että henkilö olisi tartuttava, Savolainen-Kopra summaa.
Taudin vakavuutta on vaikea viestiä
Paljon on myös puhuttu siitä, ettei koronaan ole parantavaa lääkettä.
– Se ei suinkaan tarkoita sitä, ettei olisi hoitoa, joka ihmisiä auttaisi. Hengityksen kanssa autetaan, on muita lääkkeitä, jotka helpottavat ihmisten oloa ja suojelevat terveyttä eri mekanismien kautta, Salminen kertoo.
Salmisen mukaan on myös vaikea kommunikoida sitä, miten vakavasta taudista lopulta on kyse.
Toisaalta kyse on osalla ihmisiä vakavasta taudista. Esimerkiksi ihmisillä, joilla on eräitä vastustuskykyä heikentäviä perustauteja, on vakavan sairastumisen riski isompi. Yhtä lailla myös korkea ikä lisää vakavan taudin riskiä.
Lue myös: UM: Matkustamista koko Italiaan vältettävä
– Keskimäärin se on kuitenkin varsin lievä tauti, mutta ei sitä pidä tietysti vähätelläkään. Tämä on tasapainoilua. Muutenhan nyt ei olisi mitään tarvetta varautua, jos se olisi ihan mitätön asia.
Tällä hetkellä terveysviranomaisten tehtävä on Salmisen mukaan se, että he pyrkivät parhaalla mahdollisella tavalla suojelemaan haavoittuvia ihmisryhmiä, jotka ovat erityisessä riskissä.
Tartuntamäärien suhteuttaminen ongelmallista
Myös tartuntamäärien ilmoittaminen on Salmisen mukaan ongelmallista.
Ongelmaksi nousee taudin levinneisyyden suhteuttaminen väkilukuun. Esimerkiksi koronaepidemian syntysijoilla Kiinassa on noin 1,4 miljardia ihmistä.
– Se 90 000 tapausta on tietenkin hirveän paljon tapauksia, mutta se on häviävän pieni määrä Kiinan väkilukuun suhteutettuna. Melkein mikä tahansa tauti aiheuttaa Kiinassa paljon enemmän tapauksia kuin tämä, Salminen kertoo.
– Helposti tulee mielikuva, että tämä on kaikkialla suuri määrä. Totuus on, ettei se itse asiassa ole. Yhtään vähättelemättä siis ongelmaa.