Kirpputoripöydillä ja -hyllyillä on esillä melkoinen keittiö- ja kodinkonekavalkadi. On jogurttikoneita, rikkaimuri, munankeittimiä, sähkökäyttöinen sitruspuserrin, leipäkone ja tietenkin joka äidin toivejoululahjoja, yleiskoneita. Ja lähes pilkkahintaan. Osa laitteista näyttää vähän käytetyiltä ja joitakin osia ei ole edes avattu pakkauksistaan. Olisi mielenkiintoista kuulla laitteiden tarinat ja se, miksi ne ovat päätyneet myyntipöydille ja omistajalleen tarpeettomiksi tavaroiksi. Tällä kertaa en löydä mitään itselleni tarpeellista, vaan suuntaan kotiin mietteliäänä. Onhan sitä tainnut tulla hankittua kaikenlaista tavaraa rikkaimurista kertakäyttöiseksi osoittautuneeseen pesumoppiin.
Ladattavalla rikkaimurilla poistin kätevästi koirankarvat nojatuolista, leivänmurut keittiön pöydältä ja jopa eteisen kynnysmaton irtokivet silloin kun imuria ei kerta kaikkiaan jaksanut kaivaa esille. Nyt rikkaimurin olemassaolosta muistuttaa enää tyhjä säilytysteline työtason alla. Rikkaimuria edelsi mattolakaisin, joka on sekin päätynyt autotallin nurkkaan, jo aikaa sitten käytöstä poistetun sienipesimen ja pesumopin varren seuraksi.
Pitkään palvelleen imurin lisälaitteeksi myytiin aikanaan moottorikäyttöinen mattosuutin. Muistaakseni sen piti helpottaa elämää ja vähentää tarvetta kantaa painavia mattoja ulos tomuttamista varten. Alkuinnostuksen laannuttua laite on jäänyt nojaamaan siivouskaapin nurkkaan lähes käyttämättömänä. Johtunee siitä, että sen paikalleen asentaminen vie aikaa ja tuntuu muutenkin hankalalta käyttää.
Rikkalapio, lakaisuharja ja (eristysnauhalla paikattu) mattopiiska ovat säilyttäneet asemansa tarpeellisten tavaroiden listalla vuodesta toiseen. Siivouksen ammattilaisilta siirtyivät kotikäyttöön monenlaiset kuivaimet ja mopit kertakäyttöliinoilla tai puuvillaisilla lankaosilla varusteltuina. Niistä eräänä nivelletty lattiankuivain, joka on osoittanut tarpeellisuutensa niin kylpyhuoneessa kuin siivouksessakin, lattian lakaisusta kosteapyyhintään.
Eräässä televisiomainoksessa kerrotaan, millaisista tavaroista kylpyhuoneen kaapit täyttyvät. Kirpputoreja kierrellessä (ja erityisesti kotona) huomaan millaisista tavaroista ne muut kaapit ja kodin nurkat täyttyvät. Mutta kuka määrittelee sen mikä on tarpeellista ja mikä tarpeetonta? Joku meistä tarvitsee ilmankostuttajan, toinen taas liian kosteuden poistajan. Mikään hankkimistani tavaroista - ruuanvalmistukseen tai siivoukseen - ei ole tuntunut hankintahetkellä tarpeettomalta, päinvastoin. Missä vaiheessa tarpeellisesta tavarasta on tullut tarpeetonta tavaraa?
(Teksti: Sari Muukkonen)
Nyt turhaketta etsimään!
Suomen Luonto -lehti pyytää lähettämään ehdotuksia Vuoden turhakkeesta eli sellaisesta tavarasta tai kapineesta, joka on turha ja tarpeeton. -Turhake on uudissana, jota käytetään hyödykkeen vastakohtana, selitetään Suomen luonnonsuojeluliitosta.
Ehdotukset tulee lähettää syyskuun loppuun mennessä osoitteeseen
Suomen Luonto/TurhakeKotkankatu 900510 HelsinkiTAI sähköpostiin elina.arponen@sll.fi Vuoden turhake julkistetaan Suomen Luonnon marraskuun numerossa. Turhakkeen löytäjää ei isommin palkita, mutta luvassa on puoli tusinaa pellavaista peffanalustaa kotisaunaan. Viime vuoden turhakkeeksi äänestettiin lehtipuhallin. (STT)