Tarkkaile kaloreiden sijaan kelloa – trendidieetin terveyshyödyistä lisää näyttöä

Pätkäpaastoaminen on yksi viime vuosina pinnalle nousseista trendidieeteistä. Ideana on, että syömisen rajoittaminen tietyn aikaikkunan sisälle auttaa painonhallinnassa ilman kaloreiden laskemista.

Aikaisempia tutkimuksia yhteen vetävä tuore katsaus esittää, että pätkäpaasto on tehokas keino ehkäistä pitkäaikaissairauksia, kuten sydäntauteja, diabetesta ja maksasairauksia, ja mahdollisesti pidentää elinikää. Tavaksi kannattaisi ottaa päivän aterioiden syöminen 8–12 tunnin sisällä.

– Pätkäpaastoaminen voi parantaa unta ja elämänlaatua sekä pienentää lihavuuden, diabeteksen ja sydänsairauksien riskiä, tutkija Satchidananda Panda yhdysvaltalaisesta Salk Institute for Biological Studies -tutkimuslaitoksesta sanoo tiedotteessa.

Lisää kliinistä ja mekanistista tutkimusta aiheesta kuitenkin tarvitaan, sillä moni katsauksessa hyödynnetyistä olemassa olevista tutkimuksista on tehty hiirillä.

Lue myös: Tiesitkö tästä pätkäpaaston vaietusta sivuvaikutuksesta? Hehkutettu dieetti voi aiheuttaa ongelmia vessassa – näin hoidat

Syö sisäisen kellon rytmiin

Tutkijoiden mukaan kehon sisäisen kellon aikataulun mukainen syöminen on terveydelle paras vaihtoehto. Sisäiseksi kelloksi kutsutaan aivoissa sijaitsevaa hermosolujoukkoa, joka säätelee elimistön fysiologista vuorokausirytmiä. Vuorokausivaihtelua on havaittavissa esimerkiksi vireydessä, hormonierityksessä sekä kehon lämpötilassa.

Jos ihminen syö milloin sattuu, hän häiritsee sisäsyntyistä rytmiä ja aineenvaihdunnan tasapainoa, mikä voi altistaa sairauksille. Pätkäpaasto puolestaan voi oikein toteutettuna ottaa huomioon fysiologisessa vuorokausirytmissä tapahtuvat muutokset.

Elimistö tarvitsee taukoja syömisestä, jotta solut ehtivät elpyä jatkuvasta ruoan prosessoimisesta ja insuliinipiikeistä. Tutkijoiden nyt suosittelemassa pätkäpaastomallissa ihminen on syömättä päivittäin 10–16 tuntia. Vuonna 2019 ilmestyneessä pilottitutkimuksessa havaittiin, että päivän aterioiden syöminen 10 tunnin sisällä pudottaa painoa, vähentää sisäelinrasvaa, alentaa verenpainetta ja kolesterolia sekä tasaa verensokeri- ja insuliinitasoja.

Kun syömisaikataulussa on pitäytynyt jonkin aikaa, elimistö alkaa tottua tiettyihin kellonaikoihin tuleviin insuliinipiikkeihin ja pystyy paremmin käsittelemään kohoavaa verensokeria. Liikaa koholla oleva verensokeri vahingoittaa elimistölle aiheuttaen sairauksia.

Sisäinen kello vaikuttaa myös esimerkiksi solujen toimintaan. Jos esimerkiksi maksasolut eivät ehdi hajottaa niihin kertyneitä rasvasoluja paaston aikana, voi seurauksena olla maksan rasvoittuminen, tutkija Panda sanoo Inverse-sivustolle.

Lue myös: Puoli miljoonaa suomalaista kärsii maksasyöpää aiheuttavasta sairaudesta – kolme merkittävää riskitekijää

Vältä raskaita aterioita iltaisin

Ihmisen sisäinen vuorokausi ei ole tasan 24 tuntia vaan sillä on luontainen taipumus jätättää. Jotta keskuskellon toiminta olisi täsmällistä, sen on saatava säännöllisiä aikamerkkejä. Aikamerkeistä voimakkain on valon ja pimeän vaihtelu, mutta myös säännöllisillä aterioinneilla on vaikutusta.

Myöhään syödyt ateriat voivat hankaloittaa nukahtamista ja univaje tunnetusti lihottaa. Jos nälkä iskee illalla ennen nukkumaanmenoa, kannattaakin syötäväksi valita jotain kevyttä – esimerkiksi hedelmä.

Vaikka pätkäpaaston terveyshyötyjä on vielä tutkittava ennen lopullisten johtopäätösten vetämistä, kannattaa raskasta iltasyömistä ja jatkuvaa napostelua välttää. Täysipainoiset ja terveelliset ateriat täyttävät vatsaa, jolloin jääkaapilla ei tarvitse ravata jatkuvasti.

Lue myös: Hätkähdyttävä löydös: Arkinen tapa tuplaa riskin sairastua suolistosyöpään nuorella iällä

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!

Lähteet: Endocrine Society, Inverse, Endocrine Reviews, Käypä hoito