Iltamyöhällä nautittu raskas ateria voi olla terveydelle haitallista, kertoo Medical Daily -sivusto.
Tuore tutkimus osoitti, että myöhään illalla nautituilla raskailla aterioilla voi olla haitallisia vaikutuksia jopa niille, joilla ei ole painon kanssa ongelmia.
Nutrition & Diabetes -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan ihmisten tulisi pyrkiä saamaan eniten kaloreita aamiaisella ja lounaalla eikä "teeaikaan" tai päivällisellä.
Alla olevalla videolla potilas ja lääkäri puivat diabeteksen hoidon risuja ja ruusuja. Juttu jatkuu videon alla.
10:25Vieraana Diabetesliiton asiantuntijalääkäri Elina Pimiä ja diabeetikko Eija Lyytikkä.
Iltapainotteisen syömisen haittapuolet
Espanjalaisen Universitat Oberta de Catalunyan (UOC) ja amerikkalaisen Columbian yliopiston tutkimusryhmä havaitsi, että jos yli 45 prosenttia kaloreista saatiin kello viiden jälkeen iltapäivällä, oli sillä merkittäviä vaikutuksia verensokeriin eli veren glukoosipitoisuuteen riippumatta yksilön painosta tai rasvaprosentista.
Kun glukoositasot ovat korkeat, riski pitkäaikaisiin terveysongelmiin kohoaa.
– Korkeiden glukoosipitoisuuksien ylläpitämisellä pitkiä aikoja voi olla seurauksensa, varoittaa tutkimuksen tekoa johtanut tutkija Diana Díaz Rizzolo kirjoittaa tiedotteessa.
Näitä ovat esimerkiksi kohonnut riski sairastua tyypin 2 diabetekseen. Myös sydän- ja verisuonitautien riski kasvaa, sillä korkea glukoosipitoisuus vahingoittaa verisuonia. Riskinä on myös lisääntynyt krooninen tulehdus elimistössä.
Aiemmin tutkimuksissa on havaittu, että myöhäisillan aterioinnit johtavat usein ylensyöntiin. Silloin ihmisillä on myös taipumus valita erittäin prosessoituja elintarvikkeita. Tämä johtuu siitä, että nälkää ja kylläisyyttä säätelevät hormonit häiriintyvät, kun aterioita lykätään myöhälle.
Tämän tutkimuksen mukaan pelkkä aterioiden ajoitus voi vaikuttaa kielteisesti glukoosiaineenvaihduntaan riippumatta henkilön kehonpainosta ja päivän aikana nautittujen kaloreiden kokonaismäärästä.
– Tämän tutkimuksen myötä uusi sydän- ja verisuoniterveyteen vaikuttava tekijä alkaa olla yhä tärkeämpi: se, milloin syömme, Díaz Rizzolo totesi.
Tutkijat totesivat, että myöhään syövien glukoosinsietokyky oli huonompi kehon painosta riippumatta.Shutterstock
Tutkimuksessa 26 osallistujaa
Tutkimuksen aikana tutkijat arvioivat 26 osallistujan glukoositasoja.
Osallistujat oliat 50–70-vuotiaita, ylipainoisia tai lihavia ja heillä oli esidiabetes tai tyypin 2 diabetes. Kaikki osallistujat nauttivat saman kalorimäärän ja samat elintarvikkeet päivän aikana, mutta eri aikaan.
Osallistujat jaoteltiin ryhmiin sen mukaan, missä vaiheessa päivää he saivat valtaosan kaloreistaan: aikaiset ruokailijat saivat suurimman osan ennen iltaa. Myöhäiset ruokailijat kuluttivat 45 prosenttia tai enemmän kaloreistaan iltaviiden jälkeen.
Tutkijat totesivat, että myöhään syövien glukoosinsietokyky oli huonompi kehon painosta riippumatta. Lisäksi heidän aterioissaan oli tyypillisesti enemmän hiilihydraatteja ja rasvoja.
– Elimistön kyky metaboloida glukoosia on yöllä rajoittunutta, koska insuliinin eritys vähenee ja solujemme herkkyys tälle hormonille heikkenee vuorokausirytmin vuoksi, joka määräytyy aivojemme keskuskellon mukaan, joka on sovitettu yhteen päivä- ja yöaikojen kanssa, Díaz Rizzolo selitti.
Katso myös video: Millaista lounasruokaa arjessa kannattaa suosia?
