Haavisto toivoo nopeaa ratifiointikierrosta – "Kilpailuun ovat aika monet jo ilmoittautuneet"

Ulkoministeri Pekka Haavisto toivoo nopeaa ratifiointikierrosta, mutta ratifioinnin tarkkaa kestoa on hänen mukaansa vaikea arvioida. Tanska oli ensimmäinen maa, joka ratifioi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet.

Suomi ja Ruotsi ovat ottaneet Nato-polullaan jälleen askeleen eteenpäin, kun maiden liittymispöytäkirjat allekirjoitettiin aamupäivällä sotilasliitto Naton päämajassa Brysselissä.

Tämä teki Suomesta ja Ruotsista sotilasliiton tarkkailijajäseniä. Tarkkailijajäseninä maat pääsevät osallistumaan Naton kokouksiin.

Allekirjoitusten valmistumisesta kertoi Suomen Nato-edustusto Twitterissä.

Tilaisuudessa 30 Nato-maata edustivat niiden Nato-suurlähettiläät. Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) ja hänen ruotsalaiskollegansa Ann Linde olivat läsnä tilaisuudessa.

Juttu jatkuu videon jälkeen.

Suomi pääsi Naton tarkkailijajäseneksi – ulkoministerit ja pääsihteeri pitivät tiedotustilaisuuden 8:14
Suomi pääsi Naton tarkkailijajäseneksi – ulkoministerit ja pääsihteeri pitivät tiedotustilaisuuden.

Tilaisuuden julkisissa alkusanoissa Haavisto, Linde ja Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg korostivat sitä, että Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon tekee liittokunnasta vahvemman.

– Venäjän brutaali hyökkäys Ukrainaan on murskannut rauhan Euroopassa, joten on tärkeää, että olemme kaikki yhdessä tänä vaarallisena hetkenä, Stoltenberg sanoi tiedotustilaisuudessa.

Stoltenbergin mukaan Suomen ja Ruotsin Nato-askel osoittaa, että sotilasliiton ovi pysyy auki eurooppalaisille demokratioille.

– Kun pöydän ympärillä on 32 valtiota, olemme entistä vahvempia ja kansamme ovat paremmin turvassa, Stoltenberg sanoi.

Presidentti Sauli Niinistö kommentoi Twitterissä, että "Suomen jäsenyys etenee"

Jos tviitti ei näy, voit katsoa sen täältä.

Jäsenyys ratifioitava 30 Nato-maassa – Tanska oli ensimmäinen

Ennen kuin Suomesta ja Ruotsista tulee sotilasliiton varsinaisia jäseniä, jäsenyys pitää vielä ratifioida kaikissa Nato-maissa kansallisella tasolla. Ratifiointikierrokseen on arvioitu kuluvan joitakin kuukausia tai jopa vuosi.

Allekirjoitustilaisuuden alkusanoissaan Haavisto toivoi ratifiointiprosessista nopeaa.

Haavisto huomautti Suomen tehneen yhteistyötä Naton kanssa jo pitkään.

– Olemme työskennelleet yhdessä turvallisen Euroopan eteen, Haavisto sanoi.

Ruotsin ulkoministeri Linde kiitteli vuolaasti: ”Suuri kiitos hyvä ystäväni Pekka” 0:18
Ruotsin ulkoministeri Linde kiitteli vuolaasti: "Suuri kiitos hyvä ystäväni Pekka".

Tanska oli ensimmäinen maa, joka ratifioi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet.

Asiasta ilmenee Tanskan ulkoministeri Jeppe Kofod Tweetistä.

Viron pääministeri Kaja Kallas kertoi Twitterissä, että hän on ehdottanut Viron parlamentin kokoontuvan huomiseksi keskustelemaan nopeutetusta ratifiointiprosessista.

Jos tviitti ei näy, voit katsoa sen täältä.

Nopeita ja hitaita maita

 Kierroksen lopullista kestoa on kuitenkin vaikea arvioida, koska nähtäväksi jää, toteuttaako Turkki uhittelujaan.

Turkki on uhannut, ettei se ratifioi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä parlamentissaan, elleivät maat luovuta ihmisiä, joita Turkki syyttää terroristeiksi.

– Viimeksi ratifiointi kesti noin 12 kuukautta. En tiedä kuinka pitkään nyt kestää, mutta puhumme kuukausista. Monet liittolaiset ovat kertoneet, että asia sujuu nopeammin kuin normaalisti, Stoltenberg totesi.

– Tämä on tähän asti Naton historian nopein liittymisprosessi, Stoltenberg jatkoi.

Turkki ehti jarruttaa Suomen ja Ruotsin Nato-prosessia jo viikkokaupalla, kunnes se muutti mieltään viime viikolla Madridin huippukokouksen yhteydessä. Tuolloin Nato-maat päättivät kutsua Suomen ja Ruotsin liittokunnan jäseniksi ja sopivat liittymispöytäkirjojen allekirjoittamisesta.

Ilmassa eri tulkintoja

Turkin esiin nostamat huolet liittyivät muun muassa terrorismin torjuntaan ja asevientiin. Turkkia vaivanneista asioista sovittiin kolmen maan välisessä yhteisymmärrysasiakirjassa viikko siiten.

Asiakirjan muotoilut jättivät kuitenkin tulkinnanvaraa. Tähän mennessä on käynyt jo ilmi, että Turkki tulkitsee kirjauksia eri tavalla kuin Suomi tai Ruotsi.

Ulkoministeri Haavisto kommentoi perjantaina Suomen toimivan sen mukaan, mitä allekirjoitettuun asiakirjaan kirjattiin Suomen, Ruotsin ja Turkin kesken. Hän sanoi, että mistään luovutettavien henkilöiden nimistä tai nimilistoista ei Turkin kanssa puhuttu.

Ulkoministeri Haavisto piti puheen Naton päämajassa Brysselissä 2:52
Katso Haaviston puhe alla olevalta videolta.

"Ratifioinnin nopeudesta kilpaillaan"

 Pekka Haavisto kertoi tänään jäsenmaiden – ehkä Turkkia lukuun ottamatta – suorastaan kilpailevan ratifioinnin nopeudessa.

– Kilpailuun ovat aika monet jo ilmoittautuneet, taitaa olla muun muassa Norja, Saksa ja Kanadakin ja USA:n senaatti on kovassa vauhdissa. Meidän kannaltamme on tavattoman hyvä uutinen, että ratifiointeja kiirehditään.

– Monet kertovat, että aikovat toimia jo ennen kesälomia, Haavisto totesi.

Lue myös:

    Uusimmat