Hallitus antoi eduskunnalle esityksen Suomen liittymisestä Natoon – Pekka Haavisto: Kyllä tässä varmasti värähti jokaisella sisuksissa

2:09
Hallitus antoi eduskunnalle esityksen Suomen liittymisestä Natoon – Pekka Haavisto: Kyllä tässä varmasti värähti jokaisella sisuksissa

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen Suomen liittymisestä Natoon. Käsittely aloitetaan, vaikka kaksi ratifiointia puuttuu.

– Jäsenyysprosessi on ottanut jälleen yhden askeleen eteenpäin, ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) totesi tiedotustilaisuudessa esityksen luovuttamisen jälkeen.

Haavisto kertoi, että itsenäisyyspäivän läheisyys tuntui hänellä päällimmäisenä asiaa käsitellessä ja että päätös kosketti siksi erityisellä tavalla.

– Hetki oli historiallinen, ja tämä oli ainoa käsittelyssä oleva asia tänään valtioneuvostossa.

– Kyllä se vähän värähti varmaan jokaisella sisuksissa tämmöisessä tilanteessa, kun miettii Suomen turvallisuutta näinä vaikeina aikoina, Haavisto kuvasi hallituksen jäsenten tunnelmia.

Esitys pyrittiin Haaviston mukaan tekemään niin nopeasti kuin voidaan, jotta eduskunnalla olisi aikaa käsitellä sitä ennen maaliskuussa alkavaa vaalitaukoa.

Haavisto myös kertoi informoineensa Turkin ja Unkarin kollegoitaan Nato-jäsenyysasian käsittelyn etenemisestä eduskuntaan, eikä näillä mailla ollut Suomen menettelytavan suhteen mitään moitittavaa.

– Ajatus hallituksen puolelta oli se, että meidän on oltava valmiina omalla kansallisella päätöksenteollamme heti kun tulee vihreää valoa näiltä kahdelta viimeiseltä ratifioijalta, Haavisto perusteli.

– Jos tilanne eskaloituu, olemme vasta Naton porstuassa. Siksi ajan toivoisi olevan mahdollisimman lyhyt.

7:44
Ulkoministeri Pekka Haavisto kertoi Nato-prosessista tiedotustilaisuudessa. Katso myös pitkä video!

Käsittely ei riipu hallituksen kohtalosta

Haaviston mukaan käsittely eduskunnassa ei riipu hallituksen kohtalosta. Hän kuitenkin lisäsi uskovansa hallituksen pysymiseen koossa ja totesi, että toimintakykyistä hallitusta tarvitaan kriisiaikoina muista syistä, muun muassa neuvotteluissa Turkin kanssa.

Haaviston mukaan esitys on herättänyt lausuntokierroksella suurta mielenkiintoa. Lakiesitysluonnokseen saatiin noin 1 600 lausuntoa. Niistä suurin osa tuli yksityisiltä kansalaisilta.

Lausuntopalautteen perusteella laki esityksen perusteluja on täydennetty muun muassa, kun kyse on valtioneuvoston ja tasavallan presidentin välisestä yhteistyöstä, eduskunnan asemasta Nato-asioiden käsittelyssä ja päätöksenteossa sekä Ahvenanmaan kansainvälisoikeudellisesta asemasta.

Suomen profiili hahmottuu toimintaan osallistumisen kautta

Lakiesityksen antamisen myötä eduskunta voi jo alkaa käsitellä Natoon liittymistä koskevaa päätöstä, vaikka jäsenyys vielä odottaa ratifiointia kahdessa maassa. Haaviston mukaan käsittely eduskunnassa on oikeudellisesti silti jo mahdollista.

Suomen profiili Natossa toteutuu Haaviston mukaan toimintaan osallistumisen kautta.

Eduskunta voi jo alkaa käsitellä Nato-päätöstä

Tarkoitus on, että eduskunta voisi jo alkaa käsitellä Natoon liittymistä koskevaa päätöstä, vaikka jäsenyys vielä odottaa ratifiointia kahdessa maassa. 

Haavisto kertoi viime viikolla, että Unkari on luvannut ratifioida Suomen ja Ruotsin jäsenyyden helmikuun alussa. Turkin ratifioinnille ei ole vielä aikataulua tiedossa, mutta maassa on kesäkuussa presidentti- ja parlamenttivaalit. Parlamentti jää sen takia keväällä vaalitauolle.

Ratifiointien aikataulusta oli puhetta viime viikolla Naton ulkoministerikokouksessa Bukarestissa, jossa Haavisto tapasi Unkarin ja Turkin ministerit.

Suomi ei suunnittele jäsenyyteen varaumia

Suomi ei aio tehdä jäsenyyteen mitään varaumia, ja tavoitteena on, että Suomi ja Ruotsi liittyvät samanaikaisesti. Päätös liittymisestä voidaan tehdä eduskunnassa yksinkertaisella enemmistöllä.

Suomen liittymiskeskustelut käytiin 4. heinäkuuta, ja Naton jäsenvaltiot allekirjoittivat liittymispöytäkirjan Brysselissä seuraavana päivänä. Näin Suomesta ja Ruotsista tuli tarkkailijajäseniä, jotka voivat osallistua Naton työhön, mutta eivät päätöksentekoon ja äänestyksiin.

Ratkaiseva liikahdus tapahtui kuitenkin jo kesäkuussa Madridin Nato-huippukokouksessa, kun Turkki, Suomi ja Ruotsi allekirjoittivat kolmenkeskisen yhteisymmärryspöytäkirjan. Sen myötä Turkki saatiin tukemaan jäsenyysprosessin etenemistä.

Kun liittymispöytäkirjat on ratifioitu kaikissa Naton jäsenvaltioissa, Naton jäsenvaltiot kutsuvat Suomen liittymään Pohjois-Atlantin sopimukseen ja Suomesta tulee Naton jäsen.

1:57
Katso myös: Voiko Suomi edetä Natoon ilman Ruotsia? Näin tutkijatohtori vastaa

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja