Lihavuustutkija kertoo, että ihmiset eivät ymmärrä vähentää syömistä, kun kulutus vähenee iän myötä. Tämä johtaa ikäihmisten ylipainoon, joka on myötävaikuttaa moneen pitkäaikaissairauteen – myös dementiaan.
Vanhetessa lihasmassa heikkenee pikku hiljaa ja liikkumisesta tulee epämiellyttävää. Lihavuustutkija, professori Aila Rissanen kertoo, että tämä saa ihmiset liikkumaan vähemmän.
– Mukavuusalue siirtyy ei-aktiivisiin toimintoihin, ja siihen tottuu.
Rissanen valittelee, että vähäisempi liikunta ei kuitenkaan yleensä johda siihen, että syömistä rajoitettaisiin. Energiatasapaino keikahtaa nurin ja ihminen alkaa lihoa.
– Energian saanti ei vähene suhteessa lihasmassan määrän vähenemiseen ja energian kulutuksen määrän vähenemiseen.
– Pitkään elävät ihmiset ovat melkein kaikki sellaisia, jotka ovat luonnostaan ymmärtäneet, että energian saannin pitäisi vähentyä vuosien mittaan.
Omasta ylipainostaan kannattaa huolestua siinä vaiheessa, kun painoa on kertynyt 15 kiloa yli normaalipainon. Toinen terveyden mittari on vyötärönympärys: jos vyötärönympärys on miehellä yli 100 senttimetriä tai naisella yli 90 senttimetriä, se voi kertoa vaarallisesta, sisäelinten ympärille kertyneestä rasvasta ja aineenvaihdunnan rapautumisesta. Silloin terveytensä kannattaa tarkistuttaa.
Rissanen kertoo, ettei asiaa kannata lähteä korjaamaan ihmedieeteillä. Jo vähäinen painonlasku riittää vähentämään riskejä.
– Jopa viiden prosentin painonlasku korjaa näitä aineenvaihdunnallisia haittoja huomattavasti. Siihen ei tarvita ihmedieettejä, jotka haukkaavat elimistöstä vettä ja lihasta. Pieni on tässä asiassa kaunista, Rissanen kertoo ja korostaa pienenkin painonpudotuksen terveysetuja.
– Ei ole olemassa ainuttakaan sellaista pitkäaikaissairautta, jota lihavuus ei joko pahentaisi tai olisi suorastaan aiheuttamassa.