Ensitreffit alttarilla -ohjelmassa rakastuneita Siniä ja Vesaa ei enää juurikaan pysäytellä kadulla sarjan suosion vuoksi, ja he miettivät välillä itsekin, tapahtuiko koko prosessi oikeasti. Tätä nykyä he elävät kiireistä pikkulapsiarkea ja antavat kullanarvoisia vinkkejä ohjelmaan osallistuville.
Sini ja Vesa asuvat kahden lapsensa kanssa Turengissa. He avioituivat Ensitreffit alttarilla -ohjelman viidennellä kaudella, eli vuonna 2018.
Ohjelmassa mukana oleminen tuntuu nykyisin parista hyvin kaukaiselta.
– Siitä alkaa olla nyt sen verran aikaa, että tuo pieni ajanjakso ei ehkä ala unohtumaan, mutta täytyy miettiä, tapahtuiko sitä oikeasti, Vesa kertoo MTV Uutisille.
– Rankka, mutta antoisa matka, Sini muistelee.
Kaksikko seurasi myös viimeisimmän, äskettäin päättyneen Ensitreffit-kauden parien matkaa. Vesa pystyy nykyään katsomaan ohjelmaa tavallisen katsojan näkökulmasta.
– Pari ensimmäistä kautta oman kauden jälkeen menivät niin, että myötäelin heidän prosessiaan todella vahvasti. Välillä pitää oikein herättää itsensä, ettei ole liian kriittinen pareja kohtaan, Vesa kertoo huvittuneena.
Sini kokee edelleen elävänsä vahvasti parien mukana heidän tunnekokemuksiaan.
– Kun on käynyt tämän prosessin läpi, niin ymmärtää vähän paremmin kanssaihmisiä, jotka ovat tässä hullunmyllyssä, Sini pohtii.
Täyteläistä lapsiperhearkea
Sinillä ja Vesalla on vuosina 2021 ja 2023 syntyneet lapset ja heidän arkensa on kiireistä ja ”täyteläistä”. Marraskuussa 2024 oli käsillä kuopuksen vauvavuoden viimeinen viikko.
– Päivät menevät nopeasti, mutta siitä huolimatta sitä osaa nauttia ja pysähtyä arjessa niihin hetkiin. Kuopuksen vauvavuosi oli helpompi ja stressittömämpi kuin esikoisen, ja työnjako ja roolit oli helpompi löytää meidän vanhempien välille. Kokemusta on tietysti jo enemmän kuin ensimmäisen kohdalla, Sini kertoo.
– Uniasiat ovat olleet helpompia toisella. Osa voi olla omaa tekemistä ja osa lapsen luonnekysymystä, Vesa pohtii.
Asia, joka tekee Sinistä ja Vesasta hyvän tiimin, on kumppanuus.
– Se tietysti voi tarkoittaa eri ihmisille eri asioita, mutta juuri meidän tiimimme on se, minkä voimin pärjäämme, Vesa sanoo.
– Meillä on sellainen keskusteluyhteys, että puhumme nimenomaan asioista. Ajattelen, että asiat riitelevät, eivät ihmiset. Komppaan kumppanuusajatusta, Sini jatkaa.
Sini ja Vesa ovat luonto- ja retkeilyihmisiä, ja niiden äärelle he haluavat perheenä palata, kunhan kuopus hiukan kasvaa. He myös musisoivat yhdessä.
Lisäksi Vesa on innostanut Sininkin juoksemaan, ja molemmat saavat omaa aikaa muun muassa sen parissa. Yhteistä aikaa on aina iltaisin, kun lapset ovat menneet nukkumaan.
– Treffi-illat odottavat vielä, että lapset vähän kasvavat. Tukiverkko on lähellä, kun Vesan äiti on tiiviisti mukana arjessamme, Sini kertoo.
Molemmat heidän lapsistaan ovat syntyneet loppuvuodesta, joten heille järjestetään yhteissynttärit. Muuten lähestyvä joulu hakee lapsiperhearjessa vielä muotoaan.
– Jotenkin näkisin joskus pitkän ruokapöytämme ääressä sukujoulun isommallakin kaavalla. Se ei ehkä ole vielä kuitenkaan tämän joulun asia, Sini haaveilee.
Tunnereaktiot yllättivät
Satunnaisesti ihmiset tunnistavat heidät edelleen Ensitreffit alttarilla -sarjasta. Aivan äskettäin Siniä lähestyttiin kauppareissulla, kun hän oli lasten kanssa ostoksilla.
– Joku lähestyi rohkeasti onnitellakseen nuorimmaisen syntymästä, Sini muistelee.
Yllättävin asia, minkä Vesa muistaa ohjelman tekemisestä, oli se, miten paljon joutui miettimään omaa itseään.
– Ennen naimisiinmenoa se määrä, mitä joutui työstämään omia ajatusmallejaan ja parisuhdeminäänsä lähtien lapsuuden käyttäytymisestä ja tavoista. Sitä oli vielä enemmän, mitä olin ennakkoon osannut kuvitella, Vesa muistelee.
Sini nautti siitä, että pääsi tutkiskelemaan itseään aiempaa syvemmin, mutta silti tunnereaktiot yllättivät.
– Sitä kuvitteli olevansa valmis ja tuntevansa itsensä, mutta siinä käsitellään niin isoja asioita ja ympärillä tapahtuu niin paljon, että kyllä ne omat ahdistukset ja kipukohdat yllättivät. Asiantuntijat olivat silloin tukemassa, mutta paljon käsittelimme asioita Vesan kanssa kaksin kameroiden poissa ollessa, Sini muistelee.
Kuvausten loppumisen jälkeen Sinin valtasi helpotus ja tunteet Vesaa kohtaan alkoivat kasvaa.
– Oli toki ollut tunteita jo koko kesän ajan, mutta ne alkoivat kasvaa ja kehittyä aika vauhdilla, Sini kertoo.
100 kilometrin juoksu ja tasaista perhe-elämää
Vesa on juossut ensimmäisen maratoninsa vuonna 2011. Kesällä 2025 hän aikoo juosta 100 kilometriä Pallaksen ja Ylläksen maisemissa, mitä varten hän treenaa tällä hetkellä.
– Viikoittain sunnuntaisin minulla on vaunutteluepisodi, jossa juoksen ensin 1,5 tuntia kuopuksen kanssa, vaihdan sitten esikoiseen ja juoksen hänen kanssaan vielä vajaat pari tuntia. Ne ovat noin 30 kilometrin siivuja, Vesa kertoo.
Juokseminen vaunujen kanssa onnistuu hyvin myös lumisella kelillä.
– Juoksuvaunutkin löytyy, mutta niin sanotut päiväunivaunut ovat ihan tavalliset, joskin melko tuhdit, tuplarattaat. Uuden lumen aikaan tai huonosti auratuilla pätkillä menee raskaaksi, mutta sitten himmaillaan, Vesa selventää.
Sinin haaveilee hyvästä ja tasaisesta perhe-elämästä. Lisäksi hän toivoo juoksuintonsa jatkuvan.
– Tällä hetkellä mahdollistan kuitenkin omaa aikaa enemmän Vesalle, koska hänellä on tavoitteita juoksun suhteen. Olen ollut joskus kova kuntosalilla kävijä, ja syntymäpäivälahjaksi autotalliimme on rakentunut kotikuntosali. Sinne aion mennä, Sini kertoo.
He viihtyvät toistaiseksi Turengissa ja haluavat kasvattaa lapsensa luonnon lähellä.
– Alussa kriiseilin tästä sijainnista, mutta sekin perspektiivi on muuttunut. Hyviä ystäviäni asuu niin pääkaupunkiseudulla kuin Tampereella, eikä tästä ole kumpaankaan pitkä matka, Sini pohtii.