Hyppää pääsisältöön
TuoreimmatLiigaSääRikosPolitiikkaAsian ytimessä.doc
Uutiset
KotimaaUlkomaatRikosPolitiikkaTalousMielipiteetSää
Urheilu
LiigaMM-ralliJääkiekon MM-kisatJääkiekkoF1JalkapalloYleisurheilu
Viihde
SeurapiiritTV-ohjelmatElokuvatKuninkaallisetMusiikkiSalatut elämät
Lifestyle
RuokaTerveys ja hyvinvointiSeksi ja parisuhdeAutotHoroskooppi
Makuja
ReseptitRuokauutiset
Videot
MTV Uutiset LiveUusimmat
Tv-opas
Muistilista
  • MTV UutisetKonepajankuja 7
    00510 Helsinki
  • Uutistoimituksen päivystys010 300 5400
  • Uutisvinkkiuutiset@mtv.fi
  • WhatsApp040 578 5504
Sisällöt
  • Tomi Einonen
    Vastaava päätoimittaja
  • Ilkka Ahtiainen
    Uutispäätoimittaja
  • Mona Haapsaari
    Toimituspäällikkö
  • Teemu Niikko
    Toimituspäällikkö, urheilu
Liiketoiminta
  • Iina Eloranta
    VP, Channels and Digital Consumption
SuomiAreena
  • Jeremias Kontio
    Vastaava tuottaja
Muut palvelut
  • MTV Katsomo
  • SuomiAreena
Asiakaspalvelu
  • MTV Uutiset -palaute
  • MTV Katsomon asiakaspalvelu
  • Tietoa yhtiöstä
  • Avoimet työpaikat
  • Mainosta MTV:ssä
  • Tietosuojalauseke
  • Käyttöehdot
EtusivuVideotTuoreimmatLuetuimmatOdota

Tällaista häirintää Suomeen kohdistuu

All Over Press
Julkaistu 26.05.2025 19:08

MTV UUTISET – STT

Traficomin mukaan myös kyberuhkien taso on yhä koholla.

Suomen ilmailu ja meriliikenteen turvallisuustilanne on hyvä huolimatta viime vuosina yleistyneestä gps-häirinnästä. Tarficomin mukaan erilaiset gps-häiriöt ovat edelleen päivittäisiä. Ilmailun osalta niitä raportoitiin Traficomille viime vuonna Suomessa yhteensä 2 800 kappaletta. Tänä vuonna huhtikuun loppuun mennessä tapauksia oli Traficomin tiedossa 550.

Myös meriliikenteessä häiriötapauksia raportoidaan edelleen. Tapausten määrä on ollut pienempi ilmailuliikenteeseen verrattuna. Meriliikenteen gps-häiriöiden määrä laski talven aikana, mutta ilmoitukset ovat jälleen olleet kevään aikana kasvussa.

Lue myös: Suomenlahden merivartiosto varoittaa häirinnästä

Traficomin ilmailujohtaja Jari Pöntinen toteaa Traficomin tiedostustilaisuudessa, että häiriöt eivät muodosta ilmailuliikenteelle välitöntä uhkaa. Häiriöiden varalle on olemassa vaihtoehtoisia navigointijärjestelmiä, ja lennonjohto pystyy neuvomaan lentokoneita navigoinnissa.

Merellä kahdenlaista häirintää

Tarficomin merenkulkujohtaja Sanna Sonnisen mukaan merenkulun osalta voidaan puhua kahdenlaisesta häirinnästä. Satelliittipaikannusjärjestelmien ja sitä käyttävän AIS-tiedonhäirintä ei muodosta turvallisuusuhkaa merenkululle. Sen tavoitteena on esimerkiksi pimittää tieto siitä, mihin pakotteiden alaista lastia on todellisuudessa kuljetettu.

Esimerkiksi aluksen saapuessa Suomenlahdelle ja ennen sen siirtymistä Venäjän aluevesille, sen AIS-tiedon mukainen paikannus voidaan jäädyttää kansainväliselle merialueelle. Paikkatieto normalisoituu aluksen palatessa takaisin kansainväliselle vesialueelle Venäjän aluevesiltä.

Gps-häirintä sen sijaan voi potentiaalisesti muodostaa turvallisuusuhan merenkululle. Häirintä voidaan joko toteuttaa siten, että estetään satelliittitiedon vastaanottaminen kokonaan tai harhautetaan aluksen paikka- tai aikatietoa tai mahdollisesti molempia. Erityisesti aikatietojen harhauttaminen on vaarallinen ilmiö, ja on aiheuttanut vakavia vaaratilanteita myös Suomenlahdella.

Vakavien kyberhyökkäysten määrä kasvussa

Kyberturvallisuuden uhkataso on edelleen kohonneella tasolla. Uhka on ollut kohonneella tasolla vuodesta 2022 lähtien, jolloin häiriöiden määrä tuplaantui noin kymmenestä tuhannesta kahteenkymmeneen tuhanteen tapaukseen vuodessa. Määrä on säilynyt korkealla tasolla siitä lähtien.

Kyberturvallisuuskeskuksen johtaja Samuli Bergströmin mukaan myös tämän vuoden osalta näyttää siltä, että pysytään samalla tasolla.

Bergströmin kuitenkin toteaa, että viimeisen vuoden aikana on nähty muutos siinä, että tekojen vakaavuus ja vaikuttavuus on muuttunut. Viime vuonna poikkeuksellisen vakavia tapauksia oli 18. Viime vuonna nähtiin esimerkiksi erityisesti pankki- ja finanssialaan kohdistuneita palvelunestohyökkäyksiä sekä Helsingin kaupunkiin ja muihin yksityisiin toimijoihin kohdistuneita tietomurtoja.

Verkon reunalaitteet eli esimerkiksi reitittimet sekä VPN-laitteet ovat alkuvuoden aikana nousseet yhä keskeisemmiksi kyberhyökkäysten toteuttajien työkaluiksi. Hyökkääjät etsivät laitteista mahdollisia haavoittuvuuksia ja altistavat ne tällä tavoin hyökkäyksille.

Suomessa on yleisesti varauduttu hyvin kyberuhkiin. Bergströmin mukaan vajaan kahden sadan maan verialussa Suomi sai 12 muun maan ohella täydet pisteet kyberhyökkäyksiin varautumisista. Työtä täytyy Bergströmin mukaan silti yhä tehdä etenkin vakavien tapausten määrien kasvaessa.

Lisää aiheesta:

Rajut luvut: Suomen ulkopuolelta tuleva häirintä on lisääntynyt huimasti ilmassa ja merelläSuomi harjoittelee vesihuollon puolustamista USA:n kyberjoukkojen kanssa – viime aikoina lukuisia murtojaGPS-häirintä lisääntynyt nyt myös Suomenlahden meriliikenteessäTraficom: Suomeen on yhä turvallista lentää – valtiojohto keskusteli Venäjän gps-häirinnästäEU julisti Venäjän terrorismia tukevaksi valtioksi – näin se vaikuttaa Suomen kyberturvallisuuteen Näin kävisi, jos Itämeren pohjassa makaavat tietoliikennekaapelit katkaistaisiin
KyberturvallisuusTurvallisuusYhteiskuntaSuomiKotimaa

Tuoreimmat aiheesta

Kyberturvallisuus
  • 15.10.13:10
    Rikosepäilyt

    Poliisi varoittaa uudenlaisesta huijauksesta – pankin turvahenkilönä esiintynyt vei naiselta 24 000 euroa

  • 12.10.17:03
    S-pankki

    S-Pankin verkkosivuilla häiriöitä, syynä palvelunestohyökkäys

  • 7.10.10:56
    Rikos

    Näin rikolliset kaappaavat nyt puhelinliittymiä

  • 25.9.13:03
    Digi

    Yle: Venäläismielinen hakkeriryhmä myönsi kyberhyökkäyksen Suomeen

  • 24.9.14:26
    Verkkorikollisuus

    Britannian poliisi pidätti miehen epäiltynä lentoliikenteeseen kohdistetusta kyberiskusta