Ruotsin puolustusvoimat jatkaa edelleen etsintöjä Tukholman saaristossa. Tänään etsintöjä jatketaan täydellä teholla, sanoo puolustusvoimien edustaja Svenska Dagbladetin haastattelussa.
Pienoissukellusveneitä on sekä miehitettyjä että miehittämättömiä, kauko-ohjauksen avuilla liikkuvia robotteja, kertoo Suomenlahden meripuolustusalueen komentaja Markus Aarnio.
– Maksimissaan suureen, joukkojen kuljetukseen tarkoitettuun minisukellusveneeseen mahtuu viitisentoista ihmistä.
Pienoissukellusvene ei pysy sukelluksissa kauaa
Pitkiä matkoja pienoissukellusveneet eivät Aarnion mukaan pysty taittamaan. Ne eivät myöskään pysty pysymään sukelluksissa kovin kauaa.
– Miehitetyt pystyvät pysymään sukelluksissa pidempään, mutta puhutaan kuitenkin tunneista, ei niinkään vuorokausista.
Samaa mieltä on komentaja evp. Jyrki Berner, joka on aiemmin toiminut Suomen puolustusvoimissa sukellusvenetorjuntayksikön päällikkönä.
Bernerin mukaan suuremmankin sukellusveneen on jossain vaiheessa tultava pintaan.
– Sukellusvene voi olla pinnan alla kolmesta viiteen päivään. Sieltä loppuu ensimmäisenä hengityskelpoinen happi ja silloin on tultava vaihtamaan ilmaa.
Bernerin mukaan julkisuudessa olleesta valokuvasta voi päätellä, että sukellusvene voisi olla noin parikymmenmetrinen.
Ruotsin puolustusvoimat on julkistanut perjantaina otetun kuvan, jossa kerrotaan näkyvän pintaan noussut tuntematon esine. Lisäksi julkisuudessa on näytetty kartalla kolmen havainnon tekopaikat.
Pienoissukellusveneen löytäminen on hankalaa
Veden alla pysyttelevän pienoissukellusveneen löytäminen on Aarnion mukaan hankalaa, sillä ne ovat melko äänettömiä ja pienikokoisia.
– Jos sellainen ajaa valvontakenttään, sen ääni todennäköisesti kuullaan, mutta ei löytäminen silti helppoa ole.
Jos pienoissukellusvene löydettäisiin valtion aluevesiltä, sille annettaisiin Aarnion mukaan varoitus esimerkiksi syvyyspommein.
– Kun alus saadaan pintaan, kuulusteluin tai muilla keinoin selvitetään mistä on kysymys, Jokaisella maalla on tähän tarkat säännöt ja menettelyt, enkä ota kantaa siihen, miten Ruotsi tällaisessa tilanteessa menettelisi.
Pienoissukellusvene vaatii tukialuksen
Aarnion mukaan pienoissukellusvene vaatii tukikohdan tai tukialuksen, josta lähteä liikkeelle tai josta alusta ohjataan.
Epäilty saattoalus on NS Concord -niminen raakaöljytankkeri. 244 metriä pitkä alus on rakennettu vuonna 2005.
Pienoissukellusveneen kauko-ohjausta varten tukialuksen tulisi komentaja Markus Aarnion mukaan pysytellä muutamien kilometrien päässä ohjattavasta robotista. Kymmenien kilometrien päästä tällainen ohjaus ei hänen mukaansa enää onnistu.
Svenska Dagbladetin mukaan venäläisomistuksessa oleva säiliöalus pysytteli lähes paikoillaan keskiviikosta saakka Tukholman saariston edustalla kansainvälisillä vesillä.
Operaatio käynnistettiin venäjänkielisen hätäviestin jälkeen
Svenska Dagbladetin mukaan Ruotsin puolustusvoimat on etsinyt Tukholman saaristossa torstaista asti vaurioitunutta venäläistä sukellusvenettä.
Suuroperaatio käynnistettiin lehden mukaan sen jälkeen, kun Ruotsin puolustusvoimien signaalitiedustelu sieppasi venäjänkielisen hätäviestin. Viesti lähetettiin torstaina, Venäjän käyttämällä hätätaajuudella. Lehden tietoja ei ole vielä saatu vahvistettua.
Puoli vuorokautta myöhemmin saatiin näköhavainto vieraasta aluksesta vilkkaasti liikennöidyllä Kanholmsfjärdenilla. Tämän jälkeen signaalitiedustelu havaitsi vielä salattua radioliikennettä Tukholman saaristossa sijaitsevan lähettimen ja Venäjälle kuuluvan Kaliningradin välillä.