Työministeri Jari Lindström esitteli pari viikkoa sitten hymyssä suin uusimpia ennusteita työttömyyden taittumisesta. Vihdoinkin on luvassa kirkasta valoa valtion tyhjään, pimeään kassaan.
Hallituksen tavoite työllisyysasteen nostamiseksi 72 prosenttiin ja valtion talouden ongelmien korjaamiseksi ovat hyvässä vauhdissa. Työttömyys on vihdoin kääntynyt selvään laskuun.
Vanhan laskelman mukaan työllisyysasteen nousu yhdellä prosenttiyksiköllä on yleensä tarkoittanut julkiselle taloudelle kahden miljardin euron helpotusta. Työttömyysmenot vähentyvät ja verotulot kasvavat. Näillä laskelmilla Sipilän hallitus tekisi ihmeitä ja raju velkaantumisen kasvu pysähtyisi.
Kortistoja siivotaan
Totuus on kuitenkin paljon tätä karumpi. Kun toisella momentilla helpottaa, toisella menot lisääntyvät. Pitkäaikaistyöttömien määrä on Suomessa pudonnut alle 120 000, mutta surullisen moni heistä on vain ajautunut muiden tukimuotojen käyttäjiksi.
Työelämän tai opiskelun ulkopuolelle on jäänyt yli 60 000 nuorta. Ja tämä näkyy nyt toimeentulotukien ja asumistukien maksuluukuilla. Asumistukien määrä on noussut rajusti jo yli kahden miljardin euron.
Suomessa yhden pitkäaikaistyöttömän ura tulee maksamaan yhteiskunnalle 600 000 euroa. Jos kyseessä on nuori, joka ajautuu työelämän ulkopuolelle, summa voi nousta miljoonaan euroon. Näin on arvioinut toimihenkilöjärjestö STTK:n pääekonomisti Ralf Sund.
– Se on julkiselle vallalle tuleva kustannus, yhteiskunnalle tappio ja tappio myös yksilölle, laskeskelee Ralf Sund.