Mainos

Syrjäytymisestä on tulossa kymmenien miljardien lasku: Yhden pitkäaikaistyöttömän "ura" maksaa yhteiskunnalle 600 000 euroa

Työministeri Jari Lindström esitteli pari viikkoa sitten hymyssä suin uusimpia ennusteita työttömyyden taittumisesta. Vihdoinkin on luvassa kirkasta valoa valtion tyhjään, pimeään kassaan.

Hallituksen tavoite työllisyysasteen nostamiseksi 72 prosenttiin ja valtion talouden ongelmien korjaamiseksi ovat hyvässä vauhdissa. Työttömyys on vihdoin kääntynyt selvään laskuun.

Vanhan laskelman mukaan työllisyysasteen nousu yhdellä prosenttiyksiköllä on yleensä tarkoittanut julkiselle taloudelle kahden miljardin euron helpotusta. Työttömyysmenot vähentyvät ja verotulot kasvavat. Näillä laskelmilla Sipilän hallitus tekisi ihmeitä ja raju velkaantumisen kasvu pysähtyisi.

Kortistoja siivotaan

Totuus on kuitenkin paljon tätä karumpi. Kun toisella momentilla helpottaa, toisella menot lisääntyvät. Pitkäaikaistyöttömien määrä on Suomessa pudonnut alle 120 000, mutta surullisen moni heistä on vain ajautunut muiden tukimuotojen käyttäjiksi.

Työelämän tai opiskelun ulkopuolelle on jäänyt yli 60 000 nuorta. Ja tämä näkyy nyt toimeentulotukien ja asumistukien maksuluukuilla. Asumistukien määrä on noussut rajusti jo yli kahden miljardin euron.

Suomessa yhden pitkäaikaistyöttömän ura tulee maksamaan yhteiskunnalle 600 000 euroa. Jos kyseessä on nuori, joka ajautuu työelämän ulkopuolelle, summa voi nousta miljoonaan euroon. Näin on arvioinut toimihenkilöjärjestö STTK:n pääekonomisti Ralf Sund.

– Se on julkiselle vallalle tuleva kustannus, yhteiskunnalle tappio ja tappio myös yksilölle, laskeskelee Ralf Sund.

Yksinkertaisen laskutoimituksen mukaan tästä on pitkällä aikavälillä kertymässä yhteiskunnalle kymmenien miljardien eurojen lasku.

Nuorison syrjäytyminen on Sundin mukaan vakava ja kasvava yhteiskunnallinen ongelma. Se voi johtua muun muassa syrjäytymisen periytymisestä. Saatavilla on myös liian paljon etuisuuksia ja heittäytyminen on helppoa. Toki pulaa on myös työpaikoista.

Tehoa koulutukseen

Sundin mielestä koulutuksen laatu on merkittävä. Jos koulutus ei johda mihinkään, on helppo syrjäytyä. Koulutusta ei ole myöskään riittävästi niillä aloilla, joilla työvoimalla olisi juuri nyt kysyntää.

– Hitsaajat, metallialan työntekijät, rakentajat, luettelee Sund aloja, joissa työvoimapulaa nyt on.

Rakentaminen on Sundin mukaan hyvä esimerkki. Työttömänä on vieläkin 1990-luvun alun lamassa ilman töitä jääneitä. Toinen notkahdus tapahtui 2000-luvun lopun taantuman aikaan. Ja sen jälkeen alan työllisyystilanne on ollut surkea.

Nyt kun töitä taas olisi, ikä, jaksaminen, osaaminen tai monivaatio estävät entisiltä rakentajilta työnsaannin. Ja uusia taas ei valmistu ajoissa. Niinpä uudet rakentajat tulevatkin ulkomailta.

Kolme tukijalkaa

STTK:n Ralf Sundin mukaan Suomen tulevaisuus on kolmen tukijalan varassa.

– Pitää laittaa kädet ristiin, että maailmantalous jatkaa kasvuaan. Toiseksi pitäisi satsata voimakkaasti koulutukseen ja kolmanneksi aktiivinen työvoimapolitiikka on saatettava kuntoon, neuvoo Sund.

Sundin mukaan työvoimapalvelujen resurssit Suomessa ovat täysin alimitoitetut. Muissa Pohjoismaissa näihin palveluihin satsataan varoja moninkertainen määrä.

– Suomi painii Pohjoismaissa aivan omassa sarjassaan. Suomessa noin 300 000 asiakkaan palveluita hoitaa 2 200 virkailijaa asiakaspinnassa. Ruotsissa puolen miljoonan työttämän asioita hoitaa 14 000 henkeä, arvioi Sund.

"Työttömille kunnon paketti"

Sundin mukaan Suomessa työvoimatoimistojen virkailijoilla pitäisi olla käytössään enemmän "pelimerkkejä".

Hallituksen juustohöylä on leikannut työllistämisen mahdollisuuksia entisestään. Säästetään tuhansia, mutta menetetään miljardeja.

– Työttömille pitäisi olla tarjolla kunnon paketti. Monenlaisia toimenpiteitä, kuten palkkatuki. Ruotsissa palkkatukea on tarjolla suhteessa nelinkertainen määrä Suomeen verrattuna, kertoo STTK:n pääekonomisti.

"Tilalle reippaita miehiä ulkomailta"

Koulutuksen leikkauksissa Sund ymmärtää valtiontalouden ongelmat, mutta sanoo että koulutukseen on satsattava. Nykypäivän perusvaatimustaso on korkea ja siihen on panostettava.

Suomessa on Sundin mukaan meneillään useita hienoja hankkeita, jotka tulevat lähiaikoina vaikuttamaan myös työllistämistilanteeseen, muun muassa Kaidin biopolttoainejalostamo Kemiin, Äänekosken biotuotetehdas ja Uudenkaupungin autotehdas.

Syrjäytyneillä nuorilla olisi vielä mahdollisuus ehtiä tähän nosteeseen mukaan. Pitkäaikaistyöttömillä tilanne on huonompi. Ja kun heitä nyt siivotaan pois kortistosta, ikä ei riitä vanhuuseläkkeelle eikä kunto työkyvyttömyyseläkkeelle. Samalla he siirtyvät lopullisesti pois työelämän palveluksesta.

– Samaan aikaan riittää tilalle nuoria, reippaita miehiä ulkomailta jonoksi asti, murehtii Ralf Sund.

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.