Turun yliopiston väitöstutkimus selvitti, voidaanko istumista vähentämällä saavuttaa terveyshyötyjä.
Väitöstutkimus selvitti, voiko istumisen vähentämisellä ilman muiden elintapojen muuttamista olla positiivisia terveysvaikutuksia.
Runsaasti istuvilla ihmisillä on havaittu olevan heikompi terveys kuin vähemmän istuvilla. Syy-seuraussuhde tämän takana on ollut epäselvä.
Turun yliopiston tutkimuksessa lähdettiin selvittämään istumisen vähentämisen mahdollisia terveyshyötyjä.
Vaikka pelkkä runsaan istumisen vähentämisen tavoittelu ei riittänyt sydämen ja verenkiertoelimistön terveyden edistämiseen, onnistuneen arkiliikkumisen lisäyksen huomattiin parantavan sydänterveyttä.
Lue myös: Työpäivän tauottaminen seisomisella ei olekaan "riittävä menetelmä" – tutkimus selvitti, mikä toimii parhaiten
Näin tutkimus toteutettiin
Tutkittavilla oli metabolinen oireyhtymä eli useita sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä, mutta ei kuitenkaan todettuja sydänsairauksia.
– Lisäksi he harrastivat liikuntaa suosituksia vähemmän ja he istuivat paljon, joten he olivat juuri sellaisia ihmisiä, jotka voisivat hyötyä istumisen vähentämisestä eniten, taustoittaa väitöskirjatutkija Jooa Norha Turun yliopiston tiedotteessa.
Lue myös: Salakavala oireyhtymä lisää riskiä vakaviin sairauksiin – vain yksi näkyvä oire
Tutkittavien liikkumista seurattiin liikemittareilla, ja heille annettiin tavoitteeksi vähentää päivittäistä istumistaan tunnilla tavanomaiseen verrattuna. Puolen vuoden tutkimusjakson aikana tutkittavat vähensivät istumistaan noin 40 minuutilla päivässä. Tutkijat osasivat odottaa tavoitemäärän alittumista.
– Aiemmissakin tutkimuksissa on havaittu, että pidemmällä aikavälillä realistinen istumisen vähentämisen määrä on noin kolmen vartin luokkaa päivässä, Norha kuvailee.
Lue myös: Tiesitkö? BMI-lukemaa ei kannata liikaa tuijottaa – tämä oli sen alkuperäinen tarkoitus
Tulokset: Ei eroja verrokkiryhmään
Tutkittavien kuntotestejä, verenpainetta, sydämen rakennetta ja toimintaa verrattiin verrokkiryhmään, mutta istumista vähentäneen ryhmän tulokset eivät eronneet verrokkiryhmästä. Kuntotestin aikana mitatusta verenpaineesta ja sydämen pumppausvoimasta ei myöskään havaittu eroja ryhmien välillä.
– Mittasimme verenpainetta sekä levossa että fyysisen rasituksen aikana. Lisäksi mittasimme sydäntä tarkasti ultraäänitutkimuksella levossa ja kuntotestin aikana. Vaikka käyttämämme mittausmenetelmät ovat tarkkoja, emme havainneet niiden tuloksissa muutoksia. Itse kuntotestikin on erinomainen terveyden mittari, kertoo Norha.
Lue myös: Tutkimus tyrmää tutun askelmäärämyytin – jo tämä määrä riittää
Lisäanalyyseistä rohkaisevia tuloksia
Lisäanalyyseissä havaittiin kuitenkin tehokkaasti onnistuneen istumisen vähentämisen ja lisääntyneen arkiliikunnan olevan yhteydessä parempaan kestävyyskuntoon, matalampaan verenpaineeseen kevyen liikkumisen aikana sekä terveempään sydämen kokoon ja sen parempaan toimintaan liikkumisen aikana.
– Tulokset ovat rohkaisevia siinä mielessä, että omaan sydänterveyteensä voi vaikuttaa ilman hikiliikuntaakin, kunhan istumistaan vähentää riittävästi ja sitä korvaa riittävällä liikkumisella, Norha kannustaa.
Lue myös: Tätä Tiktokin ruokailmiötä ei kannata ohittaa: "Trendi, jota emme tienneet tarvitsevamme"
Katso myös: Suomalaiset tuovat vastustuskyvyn kehittäneitä bakteereja lomamatkoilta – antibiootit uhkaavat menettää tehoaan
10:11
Lähde: Turun yliopisto