Työministeri Satonen kertoi työrauhalainsäädännön uudistuksen etenemisestä torstaina.
Näin poliittisia lakkoja halutaan rajoittaa:
|
Hallitus pitää kiinni kaavailemistaan työrauhalainsäädännön muutoksista, joilla tavoitellaan muun muassa poliittisten työtaisteluiden rajoittamista sekä lakkosakkojen korottamista.
Työministeri Arto Satonen (kok.) kertoi työrauhalainsäädännön uudistuksen sisällöstä ja etenemisestä tiedotustilaisuudessa torstaina.
Hallitus suunnittelee yhä poliittisten työtaisteluiden keston rajoittamista siten, että poliittinen lakko saisi kestää enintään 24 tuntia ja muut poliittiset työtaistelutoimet enintään kaksi viikkoa.
Lisäksi hallitus aikoo esittää, että tukilakosta tai poliittisesta lakosta pitäisi ilmoittaa viimeistään seitsemän päivää ennen lakon alkua.
Laittomasta lakosta tuomittavan hyvityssakon tasoa korotettaisiin niin, että sakon ylärajaksi säädettäisiin 150 000 euroa ja alarajaksi 10 000 euroa.
Hyvityssakko voitaisiin kuitenkin erityisestä syystä tuomita vähimmäismäärää pienempänä tai jättää tuomitsematta kokonaan. Tällä hetkellä hyvityssakon enimmäismäärä on 37 400 euroa.
Hallitus aikoo myös esittää, että työntekijälle voitaisiin määrätä 200 euron hyvityssakko, jos hän tietoisesti jatkaa sellaista työtaistelua, jonka tuomioistuin on katsonut lainvastaiseksi.
Työrauhalainsäädännön uudistuksia koskevan lakiesityksen valmistelu on nyt loppusuoralla. Satosen johtama työllisyyden ja yrittäjyyden ministerityöryhmä linjasi lakimuutoksista viime viikolla.
Hallituksen esitys eduskunnalle on tarkoitus antaa ensi viikon torstaina. Tavoitteena on, että lakimuutokset tulisivat voimaan heinäkuun alussa.
Työntekijäpuoli kritisoinut
Palkansaajapuolen keskusjärjestöt SAK, STTK ja Akava ovat pitäneet työrauhalainsäädännön uudistuksen valmistelua puutteellisena. Järjestöt sanoivat joulukuussa, ettei esitys paranna työrauhaa eivätkä järjestöt hyväksy muutoksia.
Järjestöjen mukaan esitettävä lainsäädäntö on tehty horjuttamaan työmarkkinoiden tasapainoa ja lisäämään työnantajien yksipuolista sanelua.
SAK, STTK ja Akava ovat muun muassa katsoneet, että yksittäisen työntekijän saattaminen vastuuseen työrauhavelvollisuuden vastaisesta työtaistelusta on täysin kohtuutonta.
– Puuttumalla työntekijöiden asemaan ja oikeuksiin Suomessa näin rajusti tiedossa on enemmän turbulenssia kuin työrauhaa, järjestöt sanoivat tiedotteessa joulukuussa.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK puolestaan sanoi loppuvuoden lausuntokierroksella, että ehdotetut muutokset jäävät osittain puolitiehen. EK muun muassa katsoi, että poliittisille työtaisteluille ehdotettu 24 tunnin enimmäiskesto on liian pitkä.
– Rajan pitäisi olla selvästi lyhyempi, korkeintaan muutaman tunnin pituinen, EK sanoi lausunnossaan.
Edessä pian uusia lakkoja?
Työrauhalainsäädännön muutokset ovat yksi osa pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen työmarkkinauudistuksia. Hallitus valmistelee myös paikallisen sopimisen uudistusta ja vientivetoisen työmarkkinamallin vahvistamista.
Ammattiliitot ovat järjestäneet viime kuukausina useita poliittisia lakkoja, joilla vastustetaan hallituksen ajamia työmarkkinauudistuksia ja sosiaaliturvan leikkauksia.
Työmarkkinasolmu ei ole auennut, joten edessä saattaa kohta olla uusia lakkoja. SAK kertoi keskiviikkona, että se on lähettänyt tällä viikolla osalle ammattiliittojen jäseniä tekstiviestin, jossa kysytään, kannattaako jäsen hallituksen työelämäheikennyksiä vastustavien lakkojen järjestämistä.