Suomalaisten 16–65-vuotiaiden lukutaito ja numerotaito ovat OECD-maiden parhaita, kertoo tuore 31 maan vertailu.
OECD toteutti viime vuonna kansainvälisen aikuisten taitotutkimuksen, jonka tuloksista kertovat opetus- ja kulttuuriministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö.
Huippulukijoita oli Suomessa kaikista osallistujamaista eniten, 35 prosenttia.
OECD-maiden keskiarvo oli 12 prosenttia. Yli 70 prosentilla suomalaisista oli hyvä lukutaito, kun taas puutteelliset taidot oli reilulla 10 prosentilla.
Suomalaiset olivat vertailussa parhaita myös numerotaidossa.
Muihin maihin verrattuna taidot kohenivat Suomessa eniten edelliseen tutkimukseen nähden. Suomalaisista yli 30 prosenttia oli korkeimmilla huippu- tai erinomaisten numerotaitojen tasoilla.
Vähintään hyvällä tasolla numerotaidoissa oli puolestaan lähes 70 prosenttia suomalaisista. Puutteellinen numerotaito oli reilulla 10 prosentilla.
Sekä lukutaidossa että numerotaidossa vertailun kakkossijalla oli Japani ja kolmossijalla Ruotsi.
Tutkimuksen mukaan Suomi on niiden harvojen maiden joukossa, jossa aikuisväestön taidot ovat paremmat kuin reilut kymmenen vuotta sitten.
Edellisen kerran tietoa kerättiin Suomessa vuonna 2012.
Iäkkäämmät pärjäsivät huonommin
Ongelmanratkaisutaidossa Suomi jakaa ykkössijan Japanin kanssa.
Suomalaisista 13 prosentilla oli erinomaiset ongelmanratkaisutaidot ja 44 prosentilla taidot olivat hyvät. Heikot ongelmanratkaisutaidot oli 14 prosentilla suomalaisista.
Suomi ylitti reippaasti OECD-maiden keskiarvon kaikilla kolmella osa-alueella.
Eri ikäryhmät pärjäsivät tutkimuksessa eri tavoin. Suomalaisista 20–49-vuotiailla oli korkein taitotaso, kun taas heikoimmat taidot olivat 60–65-vuotiailla.
