Suomi valmistautuu geenimuunnellun perunan tuloon

Neljä pääkasvia ovat puolestaan soija, maissi, rapsi ja puuvilla, joiden gm-lajikkeita tuotetaan päätuotantomaissa jo huomattavasti enemmän kuin kasvien perinteisiä versioita. Ylitarkastaja Pitkäjärven mukaan tämä näkyy myös viennissä.

- Näiden kasvien osalta suurin osa kansainvälisestä viennistä on jo geenimuunneltua tuotantoa: 98 prosenttia vientiin päätyvästä soijasta on geenimuunneltua. Gm-maissin osuus viennistä on 80 prosenttia, gm-rapsin 73 prosenttia ja gm-puuvillan 57 prosenttia.

Kuva: futureimagebank.comCopyright MTV Oyj/futureimagebank.com, 2006

Gm-tekniikka herättää tunteita

Mielipiteet geenitekniikasta jakautuvat usein vahvasti puolesta tai vastaan. Tämän vuoden maaliskuussa julkistetun mielipidemittauksen mukaan valtaosa suomalaista vastustaa geenimanipulaation käyttöä viljelyssä. Eurobarometri-kyselyn mukaan vastustajia on 72 prosenttia ja kannattajia 19 prosenttia. Samalla 58 prosenttia vastaajista kertoi pitävänsä tietojaan geenimanipulaatiosta puutteellisena.

Viime syksynä geenituotteista heräsi Suomessa keskustelua sen jälkeen, kun lihantuottajat ilmoittivat siirtyvänsä muuntogeenisen maissin käyttöön varsinkin sianrehun osalta.

Ympäristöministeriön Pitkäjärvi sanoo kuitenkin, että kansalaiskeskustelua on käyty tähän mennessä vasta laimeasti ja paikoitellen. Osaltaan tämä johtuu hänen mielestään siitä, että suomalaiset suhtautuvat melko luottavaisesti uusiin teknologioihin ja viranomaisten toimintaan. Toinen syy voi olla se, että koko aihe koetaan vielä varsin etäiseksi.

- Jossain määrin meidän laimea keskustelukulttuurimme johtuu siitä, että asiaa ei koeta vielä käsillä olevaksi. Meillä ei ole omaa kokemusta gm-viljelystä eikä markkinoilla ole yhtään gm-tuotetta, joka menisi suoraan kuluttajien käyttöön. Keskustelu saa varmasti lisää pontta jos ja kun ensimmäinen varsinainen gm-tuote, esimerkiksi tämä teollisuusperuna tulee viljelyyn Suomessa, Pitkäjärvi toteaa.

Argumentteja puolesta ja vastaan

Geenitekniikan kannattajat vetoavat usein tuotannon tehostamiseen ja torjunta-aineiden tarpeen vähentymiseen. Kriittiset äänet korostavat puolestaan geenimuuntelun saattavan aiheuttaa odottamattomia seurauksia kasvien perimään ja ympäristöön.

- Ehkä suurimpana ongelmana pidetään sitä, että siirtogeeni leviää tavalla tai toisella muuhun ympäristöön, muihin kasveihin tai peltojen ulkopuolelle, sanoo ylitarkastaja Jyrki Pitkäjärvi ympäristöministeriöstä.

Pitkäjärven mukaan maailmalla sekoittumista on jo tapahtunut ja gm-kasveja on levinnyt myös varsinaisten viljelysten ulkopuolelle. Hän korostaakin, että laajamittaisen gm-viljelyn mahdolliset vaikutukset pellon ulkopuolella tai sen läheisyydessä pitää selvittää riittävän hyvin.

Saksan Bonnissa protestoitiin kasvien geenimuuntelua vastaan 12.05.2008.MTV3/EPA

- Rehellisyyden nimissä on sanottava, että nollaleviämistä ei pysty kukaan takamaan, jos lähdetään laajamittaiseen gm-viljelyyn niin kuin monissa maissa on tehty. Jossain määrin nämä kasvit tai niiden ominaisuudet tulevat leviämään peltojen ulkopuolelle väkisinkin, Pitkäjärvi sanoo.

Pitkäjärvi kuitenkin rauhoittelee kuluttajia sillä, että EU:ssa muuntogeenisten tuotteiden pääsyä markkinoille valvotaan tarkasti ja järjestelmään kuuluu sekin, että myös viljelyä seurataan huolella.

- Eurooppalainen hyväksymisjärjestelmä pyrkii selvittämään gm-kasveista ja niiden mahdollisista vaikutuksista muuhun ympäristöön mahdollisimman paljon. Lisäksi käytössä on myös seurantajärjestelmä, jossa tarkastellaan, miten kasvit käytännössä pelloilla toimivat. Jos havaitaan ongelmia, niihin pystytään puuttumaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Euroopan yhteisön jäsenmaissa pohditaan parhaillaan myös sääntöjä erilaisten kasvien rinnakkaiselon varmistamiseksi. Tarkoituksena on luoda säännöt esimerkiksi suojaetäisyyksistä, jotta erilaiset tuotantomuodot voisivat esiintyä rinnakkain ilman sekoittumisvaaraa.

- Gm-viljelijän olisi sovitettava viljelynsä niin, ettei hän levitä kasveja esimerkiksi naapurinsa luomupellolle, Pitkäjärvi sanoo.

Suomessa gm-viljelyn rinnakkaiseloa koskeva lainsäädäntö on kehitteillä maa- ja metsätalousministeriön johdolla. Eduskuntakäsittelyyn lakialoite saattaa päästä jo tämän syksyn aikana.