Suomalaisen yhteiskunnan kyky torjua laaja-alaisia kyberhyökkäyksiä on puutteellinen, katsotaan tänään julkaistussa tutkimuksessa.
Kyberturvallisuusstrategiassa vuonna 2013 Suomi otti tavoitteekseen maailmanlaajuisen edelläkävijyyden kyberturvallisuudessa. Tutkijoiden mukaan tavoitteen saavuttamiseen ei ole panostettu riittävästi.
-Resurssit, joita kyberturvallisuuteen on strategian jälkeen kohdennettu, ovat hyvin vähäisiä, sanoo Aalto-yliopiston professori Jarno Limnell.
Tutkijoiden mukaan kaikkia yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja ja huoltovarmuuden kannalta kriittisiä yrityksiä ei ole suojattu riittävästi kyberuhkia vastaan. Esimerkiksi sähköverkon haavoittuvuudet pitäisi selvittää. Myös kyberturvallisuutta koskevaa lainsäädäntöä tulisi edelleen kehittää.
Kyberuhat koskevat sekä valtioita, organisaatioita että yksityisiä kansalaisia. Valtiotasolla kyberosaamista saatetaan käyttää poliittiseen vaikuttamiseen.
-Valtioiden kyvykkyys kyberasioissa kasvaa tulevaisuudessa. Ne kykenevät hyökkäämään laajemmin ja se tulee vaikuttamaan poliittisiin suhteisiin ympäri maailmaa, sanoo Jyväskylän yliopiston professori Martti Lehto.
Yhdenlaista vaikuttamista on esimerkiksi sosiaalisen median kautta levitettävä disinformaatio. Raportin mukaan tarkoituksellisen harhaanjohtava tieto on korvannut perinteisen, tunteisiin vetoavan propagandan.
Maa, meri, ilma ja kyber
Suomen puolustus on ainakin periaatteessa varautunut kyberuhkiin. Eilen julkaistussa puolustuspoliittisessa selonteossa linjataan, että puolustus vaatii kykyä toimia maa-, meri-, ilma- ja kybertoimintaympäristöissä.