Tänään julkaistiin sisäisen turvallisuuden selonteko.
Sisäministeri Mari Rantanen (ps.) ja kansliapäällikkö Matti Sarasmaa esittelivät tänään sisäisen turvallisuuden selonteon. Aiemmin kerrottiin, että selonteon tavoite on kuvata Suomen sisäisen turvallisuuden nykyinen tilanne ja viranomaisten edellytykset turvallisuuden ylläpitämiseksi sekä arvioida tulevien vuosien kehittämistarpeita voimavarojen, lainsäädännön ja varautumisen näkökulmasta.
Hallitus antoi selonteon eduskunnalle tänään. Selonteon painopisteinä ovat turvallisuusympäristön muutos ja miltä muutos edellyttää sisäisen turvallisuuden viranomaisilta. Ministeri Rantanen totesi puheenvuorossaan, että sisäiseen turvallisuuteen kohdistuu pitkäkestoinen, ellei jopa lopullinen muutos. Selonteon johtoajatukseksi kerrotaan kiteytyneen se, että Suomen turvallisuusympäristön perustavanlaatuisen muutoksen vuoksi sisäisen turvallisuuden viranomaiset ovat avainasemassa turvaamassa Suomea.
Moniin sotilaallisiin ja ei-sotilaallisiin uhkiin vastatessa juuri sisäisen turvallisuuden viranomaiset antavat ensivasteen, oli kyse sitten rajavalvonnasta, poliisista tai pelastustoiminnasta. Rantanen luetteli mahdollisiksi uhriksi muun muassa hybriditoiminnan, tiedustelun, terrorismin, järjestäytyneen rikollisuuden ja välineellistetyn maahanmuuton.
– Ukrainan oppi on kirkastanut sen, että pelkästään puolustusvoimiin satsaamalla ei pystytä uhkia torjumaan, Rantanen sanoo.
Järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi halutaan uusi laki
Selonteossa korostetaan hänen mukaansa viranomaisten toimivaltuuksien ja tiedonvaihto-oikeuksien kehittämistä, viranomaisten perustoimintojen suorituskyvyn pitämisen hyvällä tasolla ja resurssitarpeiden arvioinnin.
Kansliapäällikkö Saramaa kommentoi, että Suomea koskevat uhat ja haasteet ovat muuttuneet edellisestä selonteosta. Hän nosti esille esimerkiksi teknologian kehityksen ja sen rikollisille ja sotilaallisille toimijoille tarjoamia mahdollisuuksia, joihin viranomaisten pitäisi vastata.
Konkreettisina toimina mainittiin muun muassa tarve laatia ja säätää uusi järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan erillislaki, joka liittyy muun muassa viranomaisten tiedonvaihtoon ja yhteistyöhön. Rantanen toi esille, että järjestäytyneen rikollisuuden muodot ovat moninaiset, ja se kasvaa, kovenee ja kansainvälistyy. Siksi viranomaisillekin halutaan mahtavan laajat ja kattavat toimivaltuudet.
Lue myös: Puolan ulkoministeri: Venäläisdroonit lähetettiin tahallaan Puolan ilmatilaan
Kansliapäällikkö: Rajavalvonnasta rajan suojaamiseen
Sarasmaa korosti myös laittoman maahantulon torjuntaa. Hän luonnehti, että ulkorajoihin kohdistuvan uhan muuttumisen vuoksi olisi rajavalvonnan sijaan ehkä parempi puhua jopa rajan suojaamisesta tai turvaamisesta, viitaten viime päivien kokemuksiin Puolasta.
Myös Suomessa laittomasti maahan olevien ja erityisesti rikoksiin syyllistyneiden maasta poistamiseen haluttiin panostaa.
Selonteko on osa kokonaisuudesta, johon kuuluvat sen lisäksi puolustuspoliittinen selontekoa sekä ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko. Selonteoilla tavoitellaan yhtenäistä kokonaisuutta ja viranomaisten yhteistä tilannekuvaa.
Edellisen kerran sisäisen turvallisuuden selonteko laadittiin vuonna 2021.
Uutista ja otsikkoa päivitetty kauttaaltaan 11.9.2025 kello 13.55.