Tänään julkaistiin sisäisen turvallisuuden selonteko.
Sisäministeri Mari Rantanen (ps.) ja kansliapäällikkö Matti Sarasmaa esittelivät tänään sisäisen turvallisuuden selonteon. Aiemmin kerrottiin, että selonteon tavoite on kuvata Suomen sisäisen turvallisuuden nykyinen tilanne ja viranomaisten edellytykset turvallisuuden ylläpitämiseksi sekä arvioida tulevien vuosien kehittämistarpeita voimavarojen, lainsäädännön ja varautumisen näkökulmasta.
Hallitus antoi selonteon eduskunnalle tänään. Selonteon painopisteinä ovat turvallisuusympäristön muutos ja miltä muutos edellyttää sisäisen turvallisuuden viranomaisilta. Ministeri Rantanen totesi puheenvuorossaan, että sisäiseen turvallisuuteen kohdistuu pitkäkestoinen, ellei jopa lopullinen muutos. Selonteon johtoajatukseksi kerrotaan kiteytyneen se, että Suomen turvallisuusympäristön perustavanlaatuisen muutoksen vuoksi sisäisen turvallisuuden viranomaiset ovat avainasemassa turvaamassa Suomea.
Moniin sotilaallisiin ja ei-sotilaallisiin uhkiin vastatessa juuri sisäisen turvallisuuden viranomaiset antavat ensivasteen, oli kyse sitten rajavalvonnasta, poliisista tai pelastustoiminnasta. Rantanen luetteli mahdollisiksi uhriksi muun muassa hybriditoiminnan, tiedustelun, terrorismin, järjestäytyneen rikollisuuden ja välineellistetyn maahanmuuton.
– Ukrainan oppi on kirkastanut sen, että pelkästään puolustusvoimiin satsaamalla ei pystytä uhkia torjumaan, Rantanen sanoo.
Järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi halutaan uusi laki
Selonteossa korostetaan hänen mukaansa viranomaisten toimivaltuuksien ja tiedonvaihto-oikeuksien kehittämistä, viranomaisten perustoimintojen suorituskyvyn pitämisen hyvällä tasolla ja resurssitarpeiden arvioinnin.