Jos kriisi iskee, Suomen infrasta valtaosa on yritysten hallussa – vain harva varautunut kunnolla
1:48Katso video: Näin yritysten varautuminen vaihtelee.
Julkaistu 05.11.2025 08:25
Aaro Kajaste
aaro.kajaste@mtv.fi
Yrityksillä on suuri vastuu kriisiaikoina.
Yritysten varautumisen taso kriisitilanteiden varalta vaihtelee paljon. Esimerkiksi teknologia-alan yrityksistä vain kolmanneksella on kirjallinen varautumissuunnitelma ja vain 10 prosenttia on testannut sitä käytännössä.
Nykyaikainen yhteiskunta ja kansalaisten arki ei kauaa pyörisi, jos sähköä ei tulisikaan pistorasiasta.
Digitaaliset palvelut eivät olisi saatavilla, tavarat eivät liikkuisi, ruokaa ei saisi kaupasta eikä vettä hanasta. Nämä palvelut ovat pitkälti yritysten käsissä.
– 60–80 prosenttia Suomen kriittisestä infrastruktuurista on yksityisten yritysten hallussa, eli merkittävä osa, kertoo verkostoyhteistyöyksikön johtaja Heli Tammivuori Huoltovarmuuskeskuksesta.
Yrityksillä on siis suuri vastuu varautua myös sellaisiin aikoihin, kun häiriöitä ilmaantuu.
Kysely paljasti parannettavaa
Teknologiateollisuus on selvittänyt oman alansa jäsenyritysten varautumista poikkeustilanteisiin.
Yli puolet kertoi, ettei heillä ole kirjallista suunnitelmaa poikkeustilanteiden varalle. Suuri osa oli kuitenkin tunnistanut riskejä toiminnalleen.
Vain alle joka kymmenes yrityksistä kertoi Teknologiateollisuuden kyselyssä testanneensa suunnitelmiaan käytännössä.MTV
Kolmanneksella yrityksistä on kirjallinen varautumis- tai jatkuvuussuunnitelma, mutta vain alle joka kymmenes kertoi testanneensa suunnitelmiaan käytännössä.
Huoltovarmuuskeskuksen mukaan harjoittelu olisi olennaista.
– Jos ei harjoittele, ei voi tietää, mikä on oma kypsyystaso varautumisessa. Harjoittelun kautta pystytään myös tunnistamaan kohtia, joissa on vielä kehitettävää, Tammivuori kertoo.
Kyberturvallisuuteen panostetaan – yhteistyöllä suuri arvo
Teknologiateollisuuden kyselyssä selvitettiin myös alan yritysten viimeaikaisia toimenpiteitä kriisinsietokyvyn parantamiseksi.
Kyberturvallisuuden parantaminen oli yleisin keino parantaa kriisinsietokykyä.MTV
Yleisin tapa kohentaa yrityksen kriisinsietokykyä oli kyberturvallisuuteen panostaminen. Henkilöstön kouluttaminen oli myös yleistä ja tuotannon tai palveluiden mukauttaminen tilanteen mukaan.
Miltei joka neljäs yritys kertoi lisänneensä yhteistyötä kumppanien tai asiakkaiden kanssa. Tähän kannustaa myös tietotekniikka- ja tietoverkkoalan sekä viranomaisten välisen verkoston, Digipoolin puheenjohtaja ja suuren it-palveluyrityksen toimitusjohtaja.
– Meitä on noin 150 digitaalisen alan yritystä, jotka olemme osa huoltovarmuusorganisaatiota. Siinä näkee selkeästi, että tehokas varautumistyö on nimen omaan yhteistyötä, kertoo Fujitsu Finlandin toimitusjohtaja ja Digipoolin puheenjohtaja Hanna Kivelä.
– On aidosti yhdessä ymmärrys, kyky ja halu varautua, opitaan toisiltamme ja jaetaan parhaita käytäntöjä.
Varautuminen voi edistää liiketoimintaa
Kun yritys on varautunut hyvin erilaisiin häiriöihin, se voi tuoda myös kilpailuetua.
– Varautuminen on myös hyvää bisnestä, jos näin voisi sanoa. Oma kokemukseni on, että silloin kun yrityksellä on varautuminen ihan siellä ytimessä, niin sellaiset yritykset ovat myös haluttuja kumppaneita. Se rakentaa sitä kilpailukykyä ja kasvua, jota me täällä Suomessa tarvitsemme, Kivelä arvioi.
Kivelän kokemuksen mukaan Suomen tavat varautua herättävät monesti kiinnostusta.
– Se näkyy ihan omassa työssäni osana kansainvälistä organisaatiota. Monien kollegojen kanssa keskustellaan aika paljon siitä, miten me Suomessa teemme asioita ja mitä muut maat voivat oppia siitä, Kivelä kertoo.
Varautumista on syytä suunnitella ajoissa, hyvän sään aikana.MTV
Liikkeelle voi lähteä pienestä
Yhteistyö, harjoittelu ja vaikkapa kyberturvallisuuteen panostaminen ovat osa varautumisen kehittämistä. Varautuminen voi olla myös yksinkertaisia tekoja.
– Hyvä käytännön esimerkki on selvittää, miten organisaatio toimii, jos tavanomaiset viestintävälineet, vaikkapa pikaviestipalvelut eivät toimi. Löytyvätkö asiakkaiden ja muiden tärkeiden sidosryhmien puhelinnumerot kätevästi ja nopeasti tarpeen tullen, Kivelä evästää pohtimaan.
Huoltovarmuuskeskuksen Tammivuori korostaa, että jos varautumista ei ole yrityksessä juuri pohdittu, liikkeelle kannattaa lähteä pienin askelin.
– Kannattaa aloittaa pienestä. Miettiä, millaisia kyvykkyyksiä itsellä on ja millaiseen toimintaympäristöön yritys sijoittuu. Voi alkaa pohtia, että jos minun palveluni ei olekaan käytössä jollain asiakkaalla, niin mitä siitä seuraa, Tammivuori evästää.
