Suomessa tapahtuu 10 000 keskenmenoa joka vuosi – toivotun raskauden menetys on tragedia

Odotettu onni saapuu joskus surullisessa paketissa. Suomessa todetuista raskauksista jopa 15 prosenttia päättyy keskenmenoon.

Keskenmeno on yleinen tila, joka herättää voimakkaita tunteita. Se voi olla traumaattinen kokemus sekä naiselle että hänen kumppanilleen.

– Keskenmeno yhä yllättävän vaiettu asia ollakseen niin kovin yleinen tapahtuma naisen elämässä. Toivotun raskauden menetys on aina henkilökohtainen tragedia. Näitä tapahtuu vuodessa 10 000 Suomessa, kertoo naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Merja Tuomi-Nikula.

Keskenmenokokemus on jokaiselle yksilöllinen.

– Jokainen voi kuvitella, että toivotun raskauden menetys on tragedia naisen elämässä. Usein se on ihmiselle ensimmäinen konkreettinen menetys. Tämä on kuitenkin vähän vaiettu asia. Jos keskenmeno tulee mainituksi vaikkapa työpaikalla, yleensä löytyykin paljon kohtalotovereita. Meidän pitäisi poistaa keskenmenoasia tabujen alueelta, Tuomi-Nikula sanoo.

Nykyään suuri osa keskenmenoista hoidetaan kotona niin, että keskenmenon saanut nainen saa itse otettavaa lääkehoitoa. Tavallisesti keskenmenot hoituvat ongelmitta, mutta silti moni kokee epävarmuutta siitä, onko keskenmeno tapahtunut kokonaan eli onko kohtu tyhjentynyt, mistä se johtui ja onnistuuko seuraava raskaus.

Lääkärissä jälkitarkastuksen yhteydessä voidaan selvittää, että kohtu toipuu ja keskenmeno on hoitunut asianmukaisesti sekä arvioida, tarvitaanko lisätutkimuksia.

"Luonto hoitaa asian"

Keskenmenoja on useita erityyppisiä.

– On aivan varhainen keskenmeno, joita ei ole edes tilastoitu. Se tarkoittaa, että kuukautiset ovat muutamia päiviä myöhässä, ehkä viikon, ja sitten tulee runsas vuoto. Raskaustesti on ehkä ehtinyt käydä plussalla, jos nainen on ehtinyt sen tehdä. Näitä on valtavasti. Tämä keskenmeno on niin varhainen, että siihen ehditään vain reagoida, eikä siinä välttämättä tarvitse jälkikontrollia, Tuomi-Nikula sanoo.

– Valtaosa alkuraskauden keskenmenoista on sikiöperäisiä. Luonto vain hoitaa asian niin, että yli 50 prosenttia, joidenkin tilastojen mukaan jopa kaksi kolmasosaa alkuraskauden keskenmenoista on sikiöperäisiä.

Keskenmenon syy voi löytyä myös kohdusta, naisen hormonaalisesta epätasapainosta tai naisen tai miehen terveydentilasta. Joskus lääketieteellinen apu on tarpeen.

– Noin 40 prosenttia alkuraskauden keskenmenoista hoituu spontaanisti, eli kohtu tyhjenee itsestään. Noin 60 prosenttiin joudutaan hakemaan hoitoa. Nykyään kyseessä on lääkehoito, jonka nainen asettaa emättimeen, ja sitten vuotaa kotona.

Alkuraskauden keskenmenot tapahtuvat ennen 12. raskausviikkoa, keskiraskauden keskenmenot taas 13.–22. raskausviikolla. Ultraäänessä voidaan havaita, että sikiö on kuollut, tai että kohdussa on tuulimuna.

Tuulimuna

Tuulimuna on hedelmöitynyt munasolu, josta kohtuun kehittyvät vain istukka ja kalvot, mutta ei alkiota.

Keskiraskauden keskenmenot vaativat sairaalahoitoa. Jos raskaus menee kesken aivan varhaisessa vaiheessa, lääkäriin ei ole pakko lähteä.

– Alkuraskauden keskenmenoista useat ovat oireettomia, eli eivät vuoda ollenkaan ja surullinen tieto keskenmenosta havaitaan alkuraskauden ultraäänitutkimuksessa, Tuomi-Nikula kuvaa.

Olenko viallinen?

Entä, jos saan monta keskenmenoa peräkkäin? Olenko jotenkin viallinen?

Tuomi-Nikula muistuttaa, että lääketieteessä on paljon keinoja hoitaa ja ennaltaehkäistä toistuvia keskenmenoja.

– Usein julkinen puoli aloittaa tutkimukset vasta, kun naisella on ollut kolme peräkkäistä keskenmenoa. Senkin jälkeen on erinomaiset mahdollisuudet raskauteen, jos kyseessä on nuori nainen, mutta ne ovat riskiraskauksia, joita täytyy seurata. Niihin liittyy tavallisesti myös lääkkeellisiä hoitoja, Tuomi-Nikula kuvaa.

– Nykyään naiset suunnittelevat elämäänsä eri tavalla ja raskaus alkaa myöhemmällä iällä. Siinä täytyy tiedostaa iän aikaansaamat todennäköisyydet seuraavaan raskauteen ja se, kuinka kiire on.

Keskenmenon jälkeen ei kuitenkaan tarvitse odottaa, ennen kuin voi yrittää lasta uudelleen.

– Jos kohtu on tyhjentynyt ja toipunut, raskauden yrittäminen seuraavalla kuukautiskierrolla on sallittua. Ei tarvitse pitää välikiertoa, Tuomi-Nikula sanoo.

Suomen ensimmäinen keskenmenoneuvola aukeaa Mehiläinen Felicitaksessa 27. lokakuuta 2015. Toive Keskenmenoneuvolan perustamiseen syntyi Tuomi-Nikulan mukaan keskenmenon läpikäyneiltä naisilta.

– Se, mistä tämä ajatus lähti, oli, että keskenmenohoito on muuttunut. Nainen ottaa tabletin kotona ja vuotaa, ja joskus vuoto on aika runsaskin. Jälkikontrolliksi on yleensä ohjeistettu tekemään raskaustesti kuukauden kuluttua lääkkeenotosta. Siinä ei synny kunnon hoitokontaktia, vaan se on hylkäämiskokemuksenomainen. Nainen on epävarma: tyhjenikö kohtu, tapahtuiko keskenmeno oikein, mikä on jatko? Mahdollisuudet selvittää nämä asiat nykyaikana ovat hyvät.