Suomessa korkeakoulutettuja on muita OECD-maita vähemmän, selviää taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön tuoreesta koulutusjärjestelmiä vertailevasta julkaisusta.
Julkaisun teemana oli tänä vuonna korkea-asteen koulutus. Korkeakoulutettujen osuus Suomessa on noin 41 prosenttia, kuin muiden maiden keskiarvo on 44 prosenttia. Vaikka korkeakoulutettujen osuus Suomessa on noussut kolme prosenttiyksikköä vuodesta 2008 vuoteen 2018, samana aikana OECD-keskiarvo on noussut yhdeksän prosenttiyksikköä.
Syynä korkeakoulutettujen määrään on se, että korkea-asteen koulutus aloitetaan OECD-keskiarvoa myöhemmin, tiedotteessa sanotaan. Suomessa opinnot aloitetaan keskimäärin 24-vuotiaana kun keskimääräinen ikä aloittaneilla on 22 vuotta. Määrää selittää myös se, että Suomessa korkeakoulutuksen aloittaa hieman keskiarvoa pienempi osa nuorisoikäluokista.
Myös muissa Pohjoismaissa opinnot aloitetaan verrattain myöhään. Ruotsissa ja Tanskassa aloitusikä on Suomen tavoin myös 24 vuotta ja Norjassa 23 vuotta.
Kuitenkin Suomessa opiskelijat suorittavat muita vertailumaita paremmin opintonsa tavoiteajassa. Suomessa yli kaksi viidestä opiskelijasta suoritti alemman korkeakoulututkinnon tavoiteajassa ja lähes kolme neljästä suoritti tutkinnon tavoiteajassa lisättynä kolmella vuodella.
Matalasti koulutettujen työllisyys laskenut
Suomessa työllisyys on laskenut erityisesti matalasti koulutettujen keskuudessa. Ilman toisen asteen koulutusta olevien työllisyys laski 69 prosentista 49 prosenttiin vuosien 2008 ja 2018 välillä.
Suomen työllisyysaste toisen asteen koulutuksen suorittaneille nuorille aikuisille on alle OECD-keskiarvon. Työllisyysaste saman ikäluokan korkeakoulutetuille on kuitenkin yli vertailumaiden keskiarvon.