Suomessa on tällä hetkellä 9000 koodaajan pula ja määrä kasvaa vuosittain. Tällä hetkellä monien kasvuyritysten pullonkaulaksi muodostuu pula osaavista työntekijöistä, jotka voisivat rakentaa yrityksen tuotteita.
Ohjelmointitapahtumia Suomeen järjestävän Junctionin toimitusjohtaja Ville Leppälän mukaan Suomesta löytyy huippukoodareita, mutta ei riittävästi.
– Meidän pitää pystyä houkuttelemaan entistä enemmän koodareita myös ulkomailta. Päteville koodareille on tarvetta, sillä huippukoodarin tuottavuus on monikymmenkertainen vähemmän kokeneeseen.
Perinteisesti Suomi ei ole ollut huippukoodareiden ykköskohdemaa, sillä Berliini ja Yhdysvalloissa sijaitseva Piilaakso vetävät heitä puoleensa.
– Moni ulkomaalaisista koodareista näkee Suomessa hyvän teknologiakentän ja hienoja yrityksiä.
Leppälän mukaan Suomessa pitäisi kiinnittää huomiota muun muassa työlupaprosesseihin, jotta ulkomailta Suomeen töihin tulo helpottuisi ja nopeutuisi.
– Lisäksi tulisi panostaa siihen, että uusilla kasvuyrityksillä on kaikki toimintaedellytykset kunnossa ja lisätä englanninkielisiä kouluja ja palveluita, jotta työntekijät ja heidän perheensä viihtyisivät täällä.
Huippuosaajalle hulppeat ansiot
Ville Leppälän mukaan koodaripula näkyy myös Suomessa kiinnostuksena alan opintoihin.
– On ollut hienoa nähdä, että esimerkiksi kauppatieteellisen puolella moni on ottanut tietotekniikan sivuaineeksi. Opiskelijat näkevät, että tulevaisuudessa rahoitusalalla moni asia tulee pyörimään teknologian ja koodin ympärillä.
Leppälä tietää, että aloitteva koodari voi päästä yli 3000 euron kuukausiansioihin.
– Jos olet oman alasi ihan "huippuhuipputyyppi", palkka voi olla jopa satoja tuhansia euroja vuodessa, Leppälä sanoo.
Paikkoja innovatiivisille ja rohkeille tekijöille
Yritysten mukaan uusien koodaajien töihin saaminen on haastavaa, mutta aktiivinen rekrytointi tuottaa myös tulosta. Esimerkiksi operaattoriyhtiö Elisa rekrytoi vuosittain kymmeniä uusia alan osaajia.
– Tarvetta on innovatiivisille ja rohkeille tekijöille, joilla on hyviä ideoita. Koodaajalla tulee olla myös hyviä ideoita ja halu tarttua asioihin sekä oppia uutta, liiketoimintapäällikkö Tero Lehtonen Elisa Viihteestä kertoo.
Elisassa koodareita palkataan muun muassa digitaalisten palveluiden kehitykseen, arkkitehtuuriin, koodaamiseen, palvelumuotoiluun, käyttöliittymäsuunnitteluun ja kuluttajatutkimukseen.
– Se kuvastaa sitä, miten maailma muuttuu. Käyttöliittymät ja palvelumuotoilu ovat tasa-arvoisia koodaamisen kanssa, Lehtonen sanoo.