Suomen tahto läpi Brysselissä - komission asema vahvistui

Tehtävien muutosten on määrä olla "vähäisiä". Tarkoituksena on, että sopimusta ei avata kuin Pandoran lipasta, jotta ei päädytä pitkiin neuvotteluihin lukemattomista eri asioista. EU:n presidentti Herman van Rompuy selvittää myös, miten muutokset voitaisiin tehdä niin, että epävarmat kansanäänestykset uudesta sopimuksesta voitaisiin välttää.

Saksa vaatii muutosta sopimukseen

Saksan mukaan vain perussopimusta muuttamalla voidaan taata euroalueen vakaus. Muille maille on vielä epäselvää, mitä muutoksia Saksa tarkkaan ottaen haluaa.

Varmaa on se, että EU:lle luodaan pysyvä talouskriisien hallintamekanismi. Se kertoo, miten toimitaan, jos jotain euromaata tulevaisuudessa uhkaa konkurssi.

Viime keväänähän euromaat pelastivat Kreikan ja siinä yhteydessä luotiin vuoteen 2013 asti voimassa oleva tilapäinen vakausrahasto. Uudessa kriisimekanismissa pulaan joutuneelle maalle velkaa antaneet pankit aiotaan myös panna maksumiehiksi. Suomi antoi huippukokoukselle ideoita siitä, miten tämä voitaisiin toteuttaa.

Suomen esityksestä huippukokous päätti, että yhtä asiaa ei ainakaan perussopimuksessa muuteta. Se on artikla 125, joka toteaa selvästi, että euro-maat eivät ole vastuussa toistensa veloista.

Euromailta ei viedä äänioikeutta

EU-johtajat torjuivat sen sijaan Saksan vaatimuksen siitä, että euron sääntöjä rikkovalta maalta voitaisiin viedä äänioikeus.

Vaikka mahdollisuutta vielä muodollisesti tutkitaankin, pääministeri Mari Kiviniemi (kesk.) ei usko, että asia konkretisoituu.

- Voi olla, että joskus palataan, mutta en pidä kovin todennäköisenä, että tämä tulee johtamaan mihinkään sellaiseen todelliseen, relevanttiin keskusteluun, Kiviniemi toteaa.

"Komission asema vahvistui"

Suomen ehdotuksen mukaisesti huippukokous päätti, että komissio huolehtii talouden kriisimekanismin valmistelusta. Pääministeri Kiviniemi katsoo, että komission asema on nyt tukevampi kuin ennen huippukokousta.

- Pidän sitä yllä tukevampana. Oli hyvä, että pystyimme selkeästi näihin (huippukokouksen) päätelmiin kirjaamaan sen, että komissiolla on valmisteluvastuu tämän talouden kriisinhallintamekanismin osalta, Kiviniemi analysoi.

Komissio joutuu kuitenkin tekemään työnsä niin, että se kuuntelee tiiviisti EU:n presidentti Herman van Rompuyta, eli on Rompuyn poliittisessa valvonnassa. Rompuy puuttuu siis tähän asiaan vahvasti sen lisäksi, että hän selvittää sopimusmuutoksen tarvetta.

- Kyllä tämä oli aivan sopiva ja luonteva työnjako, sillä Eurooppa-neuvostollehan kuuluu perussopimuksista päättäminen ja siksi on loogista, että Van Rompuy selvittää sitä. Sitten on tämä kriisinhallintamekanismi , johon liittyy lainsäädäntöesityksiä, niin se selvästi kuulu komissiolle, Kiviniemi toteaa.

Hän huomauttaa, että Suomi on aina tukenut vahvaa komissiota. Kysymys ei siis ole siitä, että Suomi pönkittäisi oman talouskomissaarinsa asemaa.

Myös talouskomissaari Olli Rehn katsoo, että komission asema on nyt vahvempi.

Talouskuria tiukennetaan

EU-johtajat hyväksyivät myös valtiovarainministerien jo aiemmin siunaamat toimet, joilla pyritään turvaamaan euro-alueen vakaus. Euro-maiden talouksia aletaan valvoa tarkemmin, ja uhkiin puututaan nykyistä aikaisemmassa vaiheessa. Euro-maat joutuvat myös tekemään korottomia talletuksia tai maksamaan sakkoja, jos ne eivät noudata euron turvaksi luotua vakaus- ja kasvusopimusta.

Nämä uudistukset pyritään saamaan voimaan jo ensi vuonna. Tarkoituksena on estää Kreikan kaltaisten talouskatastrofien tapahtuminen.

Lue myös: