Suomen luontotavoitteiden ja nykytoimien välillä ammottava kuilu

Hallituksen nykytoimet eivät riitä luontokadon pysäyttämiseksi, osoittaa Suomen Luontopaneelin tuore raportti. Raportista käy ilmi kokonaiskuva Suomen luonnon heikentymisestä 2000-luvulla.

Päättäjille suunnattu raportti kertoo, että luontotavoitteiden ja nykytoimien välillä on valtava kuilu, jonka kurominen umpeen edellyttää nykyistä pitkäjänteisempää luontopolitiikkaa.

Kaikki sovitut toimet eivät toteudu

Raportin vaihtoehdot ovat, että ei tehdä mitään, tehdään jo aiemmin sovitut toimet tai lisätään niitä merkittävästi. Luontopaneeli huomauttaa, että vaihtoehdot olivat esillä jo pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituskaudella.

– Vaikuttaa siltä, että nykyisen hallitusohjelman perusteella osa sovitut toimet -skenaarioon kuuluvista toimista jää toteutumatta, sanoi Suomen Luontopaneelin puheenjohtaja ja Jyväskylän yliopiston ekologian professori Janne Kotiaho mediatilaisuudessa torstaina.

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelmassa sitoudutaan kuitenkin siihen, että luonnon monimuotoisuutta vahvistetaan ja luontokatoa torjutaan. Lisäksi Suomi on sitoutunut kansainvälisiin tavoitteisiin luontokadon pysäyttämiseksi vuoteen 2030 mennessä.

– Orpon hallituksen ensimmäisessä budjetissa luonnonsuojelun rahoitusta leikataan niin, että esimerkiksi luonnon monimuotoisuutta suojelevan Helmi-ohjelman tavoitteet eivät tule toteutumaan, sillä tavoitteesta puuttuu 10–15 miljoonaa, Kotiaho kertoi.

Raportti osoittaa, että ainoastaan merkittäviä lisätoimia -skenaariolla onnistutaan hieman parantamaan luonnon tilaa. Vaatii kuitenkin aktiivisia toimia, jotta suunta pysyisi monimuotoisuutta elvyttävänä.

– Kunnianhimoisimman skenaarion kokonaiskustannus on 9,4 miljardia euroa vuoteen 2035 mennessä, raportin laatimisessa mukana ollut tutkijatohtori Johanna Kangas Helsingin yliopistosta sanoi.

Pitkän aikavälin luontopolitiikkaa

Suomen luonnon tila on heikentynyt koko 2000-luvun ajan. Lisätoimilla luonnon tila voidaan saada paranemaan, mutta se vaatii pitkäjänteistä luontopolitiikkaa.

Luontopaneeli suosittaa, että asetettaisiin riippumaton tutkijaryhmä laatimaan näyttöön perustuva pitkän aikavälin suunnitelma luontokadon torjumiseksi. Suunnitelma voitaisiin käsitellä ja hyväksyä tutkijaryhmästä ja kaikista eduskuntaryhmistä muodostettavassa parlamentaarisessa osapuolikokouksessa.

Lisäksi paneelin mukaan tulisi säätää luontolaki, mikä vahvistaisi eri ministeriöiden yhteistyötä.

– Aiheuttaja maksaa -periaate siirtäisi kustannusrasitusta niille toimijoille, jotka ovat vastuussa luonnon tilan heikentämisestä, Kotiaho sanoi.

Luontopaneeli suosittaa, että laadittaisiin pitkäjänteinen luonnonturvaamisen koulutus- ja viestintäohjelma. Luontopolitiikan seurantaa toteuttaisi arviointineuvosto, jonka toiminta ei olisi sidottu hallituskausiin.

Suomen Luontopaneeli on riippumaton asiantuntijapaneeli, jonka kannanotot ja raportit perustuvat tieteelliseen näyttöön. Luontopaneeli antaa tutkimukseen pohjaavia suosituksia luonnon monimuotoisuuteen liittyvään päätöksentekoon.