Elokuva-alalla toimivan miehen tai miesten asianajaja on lähettänyt seksuaalisesta häirinnästä puhuneille naisille kirjeitä, joissa vihjaillaan kunnianloukkauksella ja poliisitutkinnalla. Asianajotoimisto Dottirin lakimies, varatuomari Anna Kuusi on lähettänyt kirjeitä ainakin kahdelle naiselle.
Media-alalla työskentelevä nainen sai kirjeen keskusteltuaan häirinnästä helsinkiläisessä baarissa seurueessa, jossa oli mukana näyttelijöitä. Keskustelu koski ohjaaja-näyttelijä Heidi Lindénin keräämää aineistoa, jossa naiset kertovat elokuva-alalla kokemastaan häirinnästä.
– Juoruttiin keskenämme baarissa siitä, toiveestaan nimettömänä pysyvä nainen kertoo STT:lle.
Naisen epäilyjen mukaan joku seurueesta oli kertonut asiasta eteenpäin, koska parin viikon päästä nainen sai sähköpostin asianajotoimisto Dottirilta.
– Olen saanut toimeksiannon elokuva-alan ammattilaiselta hänen tietoonsa tulleisiin huhupuheisiin ja perättömiin väitteisiin liittyen, Kuusen kirje alkaa.
Toinen kirjeen saaneista naisista on Lindén itse. Vaientamiskirjeistä kertoi ensin Suomen Kuvalehti.
Häirintäväite voi olla kunnianloukkaus
Kirjeissä sanotaan, että naisen puheiden takia leviää huhu päämiehen syyllistymisestä seksuaaliseen häirintään.
– Valheellisen tiedon tai vihjauksen esittäminen tällaisessa yhteydessä muodostaa kunnianloukkauksen.
Kirjeissä ei kuitenkaan mainita, ketä lakimies Kuusi edustaa. Kuusi ei halunnut kommentoida asiaa STT:lle.
Helsingin yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professorin Dan Fränden mukaan on erittäin poikkeuksellista, että päämiestä ei kerrota.
– On kyseenalaista, voiko tällaisia uhkakirjeitä lähettää ilman, että tiedetään, kuka on tämän takana.
Baarissa häirintäväitteen esittämällä voi kuitenkin periaatteessa syyllistyä kunnianloukkaukseen, Frände kertoo. Kunnianloukkaus täyttyy, jos esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle tai häneen kohdistuvaa halveksuntaa.
Mutta entä jos väite on totta?
– Jos (väitteelle) on riittäviä perusteita, silloin ei syyllisty kunnianloukkaukseen.
Käytännössä tämä tarkoittaisi, että häirintää kokeneiden pitäisi tulla itse todistamaan oikeuteen. Häirintäkokemuksia yleensä uskotaan, jos pystyy esittämään tarpeeksi konkreettisesti, miten, missä ja milloin häirintä on tapahtunut, Frände kertoo.
Professori: Kertojia ei tarvitse paljastaa
Lindénille Kuusi on lähettänyt kirjeen, jossa sanotaan tämän jakaneen Enbuske Veitola Salminen -ohjelman kuvauksissa tiedotusvälineille listan miehistä, jotka toistuvat Lindénin keräämissä häirintäkertomuksissa.
– Tuo on pöyristyttävää, mitään tuollaista listanjakoa ei ole tapahtunut, Lindén sanoo STT:lle.
Kirjeessä sanotaan, että jos asia "tulee laajemmin julkisuuteen, ei päämiehelläni ole muuta vaihtoehtoa kuin puolustautua esitettyjä syytöksiä vastaan tarvittaessa poliisitutkinnan kautta. Tällöin on myös mahdollista, että kirjoittajien anonymiteetti tullaan murtamaan".
Tällä viitataan ilmeisesti siihen, että Lindén pakotettaisiin paljastamaan naiset, jotka ovat luottamuksella jakaneet kokemuksensa. Fränden mukaan se ei ole mahdollista.
– Kuusen vihjaamat murtamismahdollisuudet eivät perustu voimassa olevaan oikeuteen.
Jos Lindén levittäisi listoja, hän voisi syyllistyä kunnianloukkaukseen, Frände sanoo. Siinäkään tapauksessa Lindénin ei tarvitsisi paljastaa naisten identiteettiä.