Suomen keskilämpötila nousee nopeasti – talvista tulossa entistä sateisemmat ja harmaammat

Arviot Suomen ilmaston muuttumisesta kuluvan vuosisadan aikana on päivitetty vastaamaan uuden sukupolven ilmastonmuutosmallien tuloksia. Arviot Suomen keskilämpötilan noususta perustuvat tarkasteltavana olleisiin 28 malliin.

Edellisen mallisukupolven tuloksiin verrattuna suurin ero on se, että uudet mallit ennustavat kesien lämpenevän jonkin verran voimakkaammin.

Sademäärien muutosennusteet sen sijaan ovat säilyneet suunnilleen entisellään.  

Kylmät talvet kohta historiaa?

Lämpeneminen on voimakkainta talvella. Jos kasvihuonekaasujen päästöt kasvavat hallitsemattomasti, Keski-Suomessa saattaa vallita vuosisadan lopulla samankaltainen lämpötilailmasto kuin nykyisin Unkarissa.

Lämpötilat nousisivat tällöin 1900-luvun lopun lukemista talvella 4-10 astetta ja kesällä 2-7 astetta.

Vaikka päästäjä leikattaisiin kohtuullisen tehokkastikin, odottavat Suomea silti likimain Puolan lämpöolot: talvella 2-7 lisää ja kesällä 1-4 astetta.

Talvet muuttuvat yhä harmaammiksi

Sademäärä todennäköisesti lisääntyy kaikkina vuodenaikoina, prosentteina ilmaistuna eniten talvella. Vuotuisen sademäärän noin 20 prosentin lisäys antaisi meille vuodessa saman verran vettä kuin mitä nykyisin sataa monin paikoin Englannissa.

Talvet muuttuvat meillä todennäköisesti nykyistäkin pilvisemmiksi ja valottomammiksi.

Synkeimpien malliennusteitten mukaan maan pinnalle pääsevän auringon säteilyn määrä voisi pudota yli 20 prosentilla. 

Enemmän haittaa kuin hyötyä maailmalle

Koko Eurooppaa tarkasteltaessa lämpötila nousee talvella eniten pohjoisessa, kesällä taas etelässä.

Pohjois-Euroopassa sataa entistä enemmän ja mantereen eteläosissa vähemmän. Keski-Euroopassa talvet muuttuvat sateisemmiksi ja kesät kuivemmiksi.

Välimeren alueen maissa kuivuusongelmat pahenevat, kun varsinkin kesäpuolella vuotta sademäärä putoaa, lämpötila kohoaa voimakkaasti ja auringolta suojaavaa pilvisyyttäkin on vähemmän.

Vaikka ilmaston lämpiämisestä voi suomalaisesta näkökulmasta kapeasti ajatellen olla hyötyäkin, maailmanlaajuisesti ilmiö on vahingollinen.

Ilmaston lämpeneminen voi johtaa laajamittaisiin ja mahdollisesti peruuttamattomiin maailmanlaajuisiin haittavaikutuksiin, kuten tuhoisiin sään ääri-ilmiöihin ja luonnon monimuotoisuuden katoamiseen.

Ilmastonmuutos voi aiheuttaa myös suuria yhteiskunnallisia ongelmia varsinkin kehitysmaissa.