Suomalaiskoulut pahasti jäljessä tietotekniikan käytössä

Laitteiden tekniikan osalta ollaan suurin piirtein samalla tasolla, mutta suomalaiskoululaiset pääsevät koneen ääreen harvemmin kuin pohjoismaiset ikätoverinsa.

– Meillä on keskimäärin kuusi oppilasta yhtä työasemaa kohti. Sitten on kouluja, joissa oppilaalla on vain yhden tai kahden tunnin ajan viikossa mahdollisuus hyödyntää teknologiaa opiskelussa, kertoo opetusneuvos Asko Lippo Opetushallituksesta.

Esimerkiksi tablettien hinnat ovat tulleet alaspäin, mutta niiden ylläpitäminen päivitettyinä ja täysin toimintakuntoisina kauhistuttaa maksajia eli kuntia.

Tiellä on lisäksi se, että tietoliikenneverkkojen rakentaminen on osassa kouluja pahasti kesken.

Langattomia verkkoja puuttuu

– Tabletit ja muut langattomat päätelaitteet vaativat riittävän nopean ja koko koulun kattavan langattoman verkon. Niiden puuttuminen hidastaa mobiililaitteiden tuloa ja vähentää joustavuutta, Lippo sanoo.

Parhaillaan tehtävässä perusopetuksen opetussuunnitelman uudistuksessa puntaroidaan tarkkaan, millaisia tietoteknisiä taitoja kouluissa pitää opettaa tulevaisuuden Suomen kannalta.

– Keskiössä on muun muassa vuorovaikutus toisten oppilaiden ja koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa sekä hyvät tavat verkossa, eli nettietiketti, Lippo kertoo.

Tietotekniikasta halutaan kiivaasti saada arjen työväline kouluihin, samalla tavalla kuin jatko-opiskelupaikoissa ja työpaikoilla.

Tietoliikennejärjestelmien varustelu on vain yksi osa koulujen haastetta. Samaan aikaan opettajia pitäisi jatkokouluttaa kiireen vilkkaa, sillä yhä useammin oppilaat opettavat opettajia kalliilla hankittujen laitteiden ja ohjelmistojen käyttämisessä.

Lukio antaa omat iPadit

Lukioissa teknologian käytön lisäämiseen ajaa ylioppilastutkinnon muuttuminen sähköiseksi, ensin koeluonteisesti vuonna 2016.

Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa Kontiolahden lukio houkuttelee opiskelijoita antamalla jokaiselle uudelle lukiolaiselle tänä syksynä iPad-tabletin opiskelua kirittämään. Laitteen saa henkilökohtaiseen käyttöönsä lukio-opintojen ajaksi.

Erityisesti niistä ovat innostuneet koulun opettajat.

– Se on meillä ollut merkittävää, että opettajat ovat tehneet paljon sähköisiä oppimateriaaleja. Niitä tehtiin jo aikaisemmin kannettavilla Windows-pohjaisilla koneilla, mutta nyt erityisesti iPadeilla, sanoo Kontiolahden lukion rehtori Ilpo Saarelainen.

– Meillä on alkanut hyvin luontevasti toimia nykyaikainen opetusympäristö, jossa materiaali on kaikkien nähtävissä ja muokattavissa pilvipalvelussa tai Dropboxissa.

Yllättäen nuoret vastahakoisia

Muutosvastarintaa ovat osoittaneetkin nuoret, joiden on ollut vaikeaa asennoitua pänttäämään aineistoa laitteella, jota on totuttu käyttämään viihdetarkoituksessa, pelaamiseen tai videoiden katseluun ja musiikin kuunteluun.

– Tämä pitää vielä voittaa ja saada opiskelijat luottamaan siihen, että sitä voidaan käyttää myös asiakäytössä, Saarelainen sanoo.

Koulutuksen järjestäjät eli kunnat tekevät itsenäisesti päätökset siitä, millaista tekniikkaa kouluihin hankitaan. Rehtori Saarelainen kiistää, että tablettien jakaminen olisi koulujen välistä kilpavarustelua, jolla kerätään alueen lahjakkaita nuoria opiskelemaan Kontiolahdelle. Laitteiden kustannus on reilun 70 aloituspaikan lukiossa 40 000 euroa vuodessa.

(MTV3)