Suomalaiskomentaja luottaa Ruotsin armeijan harkintakykyyn

Aarnion mukaan Suomella ja Ruotsilla ei ole konkreettista yhteistyötä pinnan alla, vaan tietoja jaetaan pintavalvonnasta.

- Vaikea spekuloida, mitä Tukholman saaristossa on. Jos näinkin iso operaatio käynnistetään, Ruotsin puolustusvoimilla täytyy olla konkreettiset ja pitävät näytöt, että jotakin on siellä on. Yhden valokuvan perusteella tällaista etsintää ei kutsuta paikalle, täytyy olla muitakin faktoja. Ruotsin puolustusvoimien arviokykyyn voidaan luottaa, Aarnio kommentoi Huomenta Suomessa tänä aamuna.

Hänen mukaansa sukellusveneellä liikkuminen Itämerellä on riskialtista.

- Keskisyvyydet ovat esimerkiksi Suomenlahdella 25 metriä. Se vaatii tarkkoja pohjakarttoja navigointiin. Syvälle saaristoon meneminen - on helpompiakin tapoja tarkkailla toista maata.

Aarnio ei halua spekuloida, millaista vedenalaista toimintaa Tukholman edustan vesialueilla on.

- Saaristoalue on laaja. Ei voida poissulkea, että jos siellä on sukellusvene tai pienoissukellusvene ollut, ettei se olisi päässyt pois. Jos on ihmishengistä kyse, silloin pintaan tullaan, jos päästään. En usko, että millään valtiolla on halua uhrata rauhan aikana miehistöä.

Hollantilainen sukellusvene eilen Tallinnassa

Aarnion mukaan vedenalaisilla sensoreilla pystytään potkuriäänistä tai muista äänitaajuuksista helposti tunnistamaan aluksen luokka, äänet ovat niin yksilöllisiä.

- Sukellusveneet pyritään rakentamaan niin, että niissä olisi mahdollisimman vähän heijasteita eli ne absorboivat etsintäsäteitä. Jos niiden ääni on saatu mahdollisimman pieneksi, vaikea niitä on havaita pinnan alla. Toisaalta vesi kantaa hyvin pienenkin äänen.

- Mutta se on selvää, että hollantilainen sukellusvene, joka oli harjoituksissa Itämerellä, lähti eilen kello 15.45 Tallinnasta laivastovierailun päätteeksi kohti kotimaataan, Aarnio sanoi.

Venäjän puolustusministeriön lähde vihjasi eilen uutistoimisto Ria Novastille, että Ruotsin kannattaisi kysyä Hollannista vedenalaisesta toiminnasta Itämerellä.